Kriittisyysluokittelun hyödyntäminen Olkiluodossa

Abstract

Olkiluodon ydinvoimalaitosten sähköntuotannon luotettavuus on tärkeää koko Suomen huoltovarmuudelle. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) laitosten omistajana on päättänyt kehittää laitteiden luotettavuutta laitosten epäkäytettävyyden vähentämiseksi tehokkaammalla käyttökuntoisuuden hallinnan prosessilla. Osana kehitystyötä toteutetaan laitososien kriittisyysluokittelu, jossa laitososat jaetaan ryhmiin niiden merkityksensä mukaan. Tässä diplomityössä luodaan TVO:lle edellytykset käyttökuntoisuuden hallinnan kehittämiseksi laatimalla kriittisyysluokituksen kriteerit, määrittämisohje ja periaatteet hyödyntämiselle.

Kriittisyysluokittelua varten tutustuttiin yleisiin ydinvoima-alan käytäntöihin ja viranomaisvaatimuksiin laitososien luokittelusta osana käyttökuntoisuuden hallintaa, selvitettiin TVO:n omaisuudenhallinnan odotukset sisältäen Institute of Nuclear Power Operationsin laatiman AP-913 standardin vaatimukset kriittisyysluokitukselle ja TVO:n jo käyttämien luokitusten soveltuminen kriittisyysluokitukseen. Kriittisyysluokitus luotiin TVO:n omaisuudenhallinnan asettamien tavoitteiden pohjalta täyttämään viranomaisvaatimukset ja TVO:n toimintaympäristön odotukset.

Kriittisyysluokituksen kriteerit määritettiin järjestelmä- ja laitetasolle, jolle myös laadittiin ohje kriittisyysluokituksen kriteereistä ja määrittämisestä. Luokituksesta tehtiin neliportainen, jossa korkeimpaan luokkaan määräytyvät laitosten turvallisuuteen tai käytettävyyteen väistämättömästi vaikuttavat laitososat. Toiseen luokkaan asetetaan muut laitoksen turvallisuuteen tai käytettävyyteen vaikuttavat osat. Kolmanteen luokkaan nousevat riittävän suuren riskimerkityksen omaavat laitososat ja neljänteen luokkaan päätyvät vähäriskiset osat.

Määritetyt kriittisyysluokat ja hyödyntämisen periaatteet tukevat omaisuudenhallinnan tavoitteita ja auttavat TVO:ta käyttökuntoisuuden hallinnan prosessin kehityksessä.

The reliable operation of Olkiluoto nuclear power plants is vital for Finland’s security of supply. As the owner of these plants, Teollisuuden Voima Oyj (TVO) has decided to improve the equipment reliability process for better plant operability. Development of criticality classification for systems, structures and components is part of the improvement process. This master’s thesis creates the necessary criticality classification principles, procedures and criteria for the equipment reliability process development.

Nuclear energy practices, international and national standards and requirements together with TVO’s asset management strategy are basis for the criticality classification development. For TVO the Institute of Nuclear Power Operations standard AP-913 together with the asset management strategy were key elements in defining criticality classification criteria and utilizing principles. Use of the existing systems, structures and component classifications for criticality classification was reviewed, but the result was not usable.

Criticality classification criteria and utilization principles were made for systems and equipment. The procedure and the tool for equipment classification record were developed. The developed classification is four-tiered where highest criticality class includes all systems and equipment whose fault causes inevitable safety or operability consequence for the plant. The second tier is same as the tier one except that the consequence can be avoided by repair. Third and fourth tiers systems and equipment don’t affect plant safety or operability but in third tier there is other risk significance.

The determined classification criteria and utilizing principles are in line with asset management goals. With the results of this work, TVO has now opportunity to execute criticality classification and continue the equipment reliability process development in which criticality classification is utilized.