Money talk among young adult friends in Finland : emotional experiences and financial behavior
Harju, Elli (2026)
Kandidaatintutkielma
Harju, Elli
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061672383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061672383
Tiivistelmä
This study examines how young adults in Finland talk about money with their friends and how these discussions are related to financial behavior. Money talk is often considered a sensitive and socially taboo topic, influenced by emotions, social norms, and perceived financial differences between individuals. The aim of this study is to explore the relationship between perceived relative financial status, openness in money-related discussions, and financial behavior among young adults.
The study is conducted as a quantitative cross-sectional survey. The data was collected through an online questionnaire with 203 respondents aged 18 and above. The survey included Likert-scale questions measuring money talk openness, emotional responses to financial discussions, perceived financial status relative to peers, and financial behavior such as saving, spending and financial management. The data was analyzed using regression analysis to examine the relationships between key variables.
The findings show that perceived relative financial status was associated with wealth-building behavior, such as saving and investing, but not with money talk openness. In addition, money talk was associated with more positive than negative emotions, and emotional experiences were found to play an important role in openness of financial discussions. Tämä tutkimus tarkastelee, miten nuoret aikuiset Suomessa keskustelevat rahasta ystäviensä kanssa ja miten nämä keskustelut liittyvät taloudelliseen käyttäytymiseen. Rahasta puhumista pidetään usein herkkänä ja sosiaalisesti tabun aiheena, johon vaikuttavat tunteet, sosiaaliset normit sekä yksilöiden kokemat suhteelliset taloudelliset erot. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten koettu suhteellinen taloudellinen asema, rahakeskustelujen avoimuus ja taloudellinen käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa nuorten aikuisten keskuudessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 203 vähintään 18-vuotiasta henkilöä. Kysely sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä, joilla mitattiin rahasta puhumisen avoimuutta, rahakeskuteluihin liittyviä tunteita, koettua taloudellista asemtaa suhteessa ystäviin sekä taloudellista käyttäytymistä, kuten säästämistä, kuluttamista ja taloudenhallintaa. Aineisto analysoitiin regressioanalyysin avulla keskeisten muuttujien välisten yhteyksien tarkastelemiseksi.
Tutkimuksen tuloksena saatiin, että koettu suhteellinen taloudellinen asema oli yhteydessä varallisuutta kasvattavaan käyttäytymiseen, kuten säästämiseen ja sijoittamiseen, mutta ei rahapuheen avoimuuteen. Lisäksi rahapuheeseen liittyi enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita, ja tunnekokemuksilla havaittiin olevan yhteyttä talouskeskusteluiden avoimuuteen.
The study is conducted as a quantitative cross-sectional survey. The data was collected through an online questionnaire with 203 respondents aged 18 and above. The survey included Likert-scale questions measuring money talk openness, emotional responses to financial discussions, perceived financial status relative to peers, and financial behavior such as saving, spending and financial management. The data was analyzed using regression analysis to examine the relationships between key variables.
The findings show that perceived relative financial status was associated with wealth-building behavior, such as saving and investing, but not with money talk openness. In addition, money talk was associated with more positive than negative emotions, and emotional experiences were found to play an important role in openness of financial discussions.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 203 vähintään 18-vuotiasta henkilöä. Kysely sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä, joilla mitattiin rahasta puhumisen avoimuutta, rahakeskuteluihin liittyviä tunteita, koettua taloudellista asemtaa suhteessa ystäviin sekä taloudellista käyttäytymistä, kuten säästämistä, kuluttamista ja taloudenhallintaa. Aineisto analysoitiin regressioanalyysin avulla keskeisten muuttujien välisten yhteyksien tarkastelemiseksi.
Tutkimuksen tuloksena saatiin, että koettu suhteellinen taloudellinen asema oli yhteydessä varallisuutta kasvattavaan käyttäytymiseen, kuten säästämiseen ja sijoittamiseen, mutta ei rahapuheen avoimuuteen. Lisäksi rahapuheeseen liittyi enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita, ja tunnekokemuksilla havaittiin olevan yhteyttä talouskeskusteluiden avoimuuteen.
