Kohti vastuullisuus- ja kestävyysraportointia : kohdeorganisaation sensemaking-prosessi

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten organisaatio rakentaa yhteistä ymmärrystä yritysvastuusta, miten vastuullisuus toteutuu organisaation toiminnassa sekä miten vastuullisuus ja kestävyysraportointi on ymmärretty yrityksessä. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin sensemaking-teorian pohjalta, koska se soveltuu hyvin tilanteisiin, kun tarkastellaan organisaatioiden muutostilanteita. Teorian ominaispiirteet auttavat ymmärtämään, miten organisaatio tarkastelee ja tulkitsee tilannekuvaa, joka saattaa olla epäselväkin. Tarkasteluprosessin myötä tulisi syntyä yhteinen ymmärrys. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja sitä varten haastateltiin tietty otanta henkilöitä organisaation eri toiminnoista. Haastattelujen tulokset jaoteltiin ja analysoitiin sensemaking-teorian ominaispiirteiden mukaan.

Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisen merkityksen luomisen prosessi on alkanut mutta se on hidasta ja kärsii selkeyden puutteesta. Organisaatio on saanut herätteen ja aktivoitumisen siihen, että yritysvastuusta tullaan jatkossa raportoimaan tietyllä säädellyllä tavalla. Olennaisten tai toissijaisten asioiden luokittelu kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta. Esiymmärryksen syntyminen on hyvin hajanaisella tasolla. Vastuullisuuden tulkinta aikaisempien kokemusten valossa jää rajalliseksi ja intersubjektiivisten merkitysten rakentuminen jää pirstaleiseksi. Yhteinen toiminta ei vahvistu ja systematisoidu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tutkimuksesta saadut tulokset viittaavat siihen, että yritysvastuuta pitää tehdä näkyväksi, helpommin lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi. Visuaalisuuden lisääminen auttaa yhteisen ymmärryksen muodostumista. Vastuullisuustyö tarvitsee sekä fasilitointia että johtamista.

Tutkimuksen rajoitteena on se, että tulokset perustuvat yhden organisaation kokemuksiin. Tämän tutkimuksen suosituksena esitetään organisaatiolle lähtötilanteen ja tavoitetilan selkeä kuvaaminen sekä toiminnan konkretian ja läpinäkyvyyden lisääminen.

The objective of this Master’s thesis was to examine how an organization constructs a shared understanding of corporate responsibility, how responsibility is enacted in organizational practices, and how responsibility and sustainability reporting are interpreted within the company. The research questions were approached through the lens of sensemaking theory, which is well suited for analyzing organizational change processes. The theoretical framework provides tools for understanding how organizations observe and interpret situational contexts that may be ambiguous. Through this interpretive process, a shared understanding is expected to emerge. The study was conducted as a case study, and a selected group of individuals representing different organizational functions were interviewed. The interview data were categorized and analyzed according to the key characteristics of sensemaking theory.

The findings indicate that the process of creating shared meaning has begun, yet it progresses slowly and is hindered by a lack of clarity. The organization has recognized the need to comply with regulated corporate responsibility reporting requirements in the future. However, distinguishing between essential and secondary matters generates uncertainty. The initial understanding remains limited. Interpreting responsibility through previous experiences is fragmented, and the construction of intersubjective meanings remains dispersed. As a result, collective action does not strengthen or become systematized in a purposeful manner.

The results suggest that corporate responsibility must be made more visible, understandable, and comprehensible. Increasing the use of visual elements supports the formation of shared understanding. Responsibility-related work requires both facilitation and leadership.

A limitation of the study is that the findings are based on the experiences of a single organization. The study recommends that the organization clearly articulates its current state and desired future state and enhances the concreteness and transparency of its practices.