Tekoälyn hyödyntäminen vastuullisessa hankinnassa : organisaatiotason tarkastelu yksityisessä terveydenhuollossa

Abstract

Tutkielma tarkastelee tekoälyn hyödyntämistä vastuullisessa hankinnassa yksityisessä terveydenhuollossa. Tutkimuskysymykset ovat: miten tekoälyä hyödynnetään vastuullisessa hankinnassa, mihin hankinnan vaiheisiin se soveltuu parhaiten ja millaisia riskejä sen käyttöön liittyy. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostuu kahdesta teemahaastattelusta sekä kohdeorganisaation vuosikertomuksesta ja vastuullisuusraportista vuodelta 2025. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimus tuotti kolme keskeistä tulosta. Ensinnäkin tekoäly on kohdeorganisaatiossa jo osa hankintapäälliköiden päivittäistä työtä, vaikka sitä ei ole vielä integroitu virallisiin hankintatoimen järjestelmiin. Käytännössä tekoälyä hyödynnetään kilpailutusten valmistelussa, tarjousvertailuissa ja toimittajien vastuullisuustiedon käsittelyssä, ja organisaatiossa on pilotoitu tekoälypohjaista ESG-agenttia ja vastuullisuuden pisteytystyökalua. Toiseksi organisaation virallisen linjan ja käytännön toiminnan välillä on merkittävä kuilu, sillä virallisella tasolla tekoälyä ei hyödynnetä hankintatoimen prosesseissa, mutta käytännössä sen käyttö on aktiivista ja päivittäistä. Kolmanneksi tekoälyn käyttöön liittyy riskejä erityisesti tietosuojan, datan laadun, läpinäkyvyyden ja vastuunjaon osalta, ja terveydenhuollon konteksti tekee näistä erityisen merkittäviä. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyn ja vastuullisen hankinnan integraatio on käytännössä pidemmällä kuin viralliset linjaukset tai aiempi kirjallisuus antavat ymmärtää. Tekoälyn käyttöönotto etenee organisaatiossa alhaalta ylöspäin, käyttäjävetoisesti, mikä luo jännitteen virallisten prosessien ja käytännön toiminnan välille. Onnistunut integraatio edellyttää tämän kuilun tunnistamista, tekoälyn käytön dokumentointia sekä samanaikaista panostamista osaamiseen, hallintamalliin ja eettiseen ohjeistukseen.

This thesis examines the use of artificial intelligence in responsible procurement in a private healthcare organization. The research questions are: how is AI utilized in responsible procurement, which procurement phases are most suitable for AI, and what risks are associated with its use. The study is a qualitative case study. The data consists of two theme interviews and the organization's annual report and sustainability report from 2025. The analysis method was theory-guided content analysis. The study produced three key findings. First, AI is already part of procurement managers’ daily work in practice, although it has not yet been integrated into the organization’s formal procurement systems. In practice, AI is used in tender preparation, bid comparison, and supplier sustainability assessment, and the organization has piloted an AI-based ESG agent and a sustainability scoring tool. Second, there is a significant gap between the organization’s official stance and actual practice: formally, AI is not utilized in procurement processes, but in reality its use is active and daily. Third, the use of AI involves risks particularly related to data privacy, data quality, transparency, and accountability, and the healthcare context makes these especially critical. The conclusion is that the integration of AI and responsible procurement is in practice more advanced than official policies or prior literature suggest. The adoption of AI proceeds bottom-up, driven by individual professionals, creating a tension between formal processes and actual practice. Successful integration requires recognizing this gap, documenting AI use, and simultaneously investing in competence development, governance models, and ethical guidelines.