Suorituskyvyn mittariston kehittäminen projektinhallintatoimistolle (PMO)
Saarela, Samuli (2026)
Diplomityö
2026
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260627104901
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260627104901
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää toimeksiantajayrityksen projektinhallintatoimistolle (PMO) suorituskykymittaristo, joka tukee projektitoiminnan johtamista ja kehittämistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin PMO:n suorituskyvyn mittaamisen keskeisiä haasteita, arvioitiin soveltuvia mittaristomalleja sekä tunnistettiin projektitoiminnan kannalta olennaisia menestystekijöitä ja mittareita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Teoreettinen viitekehys muodostettiin suorituskyvyn johtamista, suorituskyvyn mittaamista, mittaristomalleja sekä projektitoiminnan suorituskyvyn mittaamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella PMO:n suorituskyvyn mittaamisen keskeisiä haasteita ovat mittareiden heikko ohjattavuus, mittaamisen painottuminen lopputuloksiin sekä projektitoiminnan moniulotteisuus. Tulokset osoittivat, että projektien suorituskyvyn arvioinnissa tulee huomioida myös prosessien toimivuus, asiakasyhteistyö, tiedonkulku, osaamisen kehittäminen ja organisaation oppiminen.
Tutkimuksen perusteella mittariston viitekehykseksi valittiin tasapainotettu tuloskortti. Kehitetty suorituskykymittaristo rakentuu prosessi-, asiakas-, oppimisen ja kehittymisen sekä taloudellisen näkökulman ympärille. Mittaristo tarjoaa kohdeorganisaatiolle välineen projektitoiminnan suorituskyvyn seurantaan, johtamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. The aim of this study was to develop a performance measurement system for the project management office (PMO) of a case company to support the management and development of project activities. The study examined the key challenges related to measuring PMO performance and explored which type of measurement framework is best suited to the needs of the PMO. In addition, key success factors for project performance and the metrics describing them were identified.
The study was conducted as a qualitative case study within a case company. The theoretical framework was based on literature related to performance management, performance measurement, performance measurement frameworks, and project performance measurement. Empirical data were collected through semi-structured thematic interviews and analyzed using qualitative content analysis.
The results indicate that the main challenges in measuring PMO performance include the limited controllability of metrics, an overemphasis on individual outcomes, and the multidimensional nature of project activities. The findings suggest that performance assessment should consider underlying factors, such as process efficiency, customer collaboration, information flow, competence development, and organizational learning.
Based on the findings, the Balanced Scorecard was selected as the framework for the performance measurement system. The developed system is structured around four perspectives: process, customer, learning and growth, and financial. The resulting measurement system provides the target organization with a tool for monitoring, managing, and continuously improving project performance.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Teoreettinen viitekehys muodostettiin suorituskyvyn johtamista, suorituskyvyn mittaamista, mittaristomalleja sekä projektitoiminnan suorituskyvyn mittaamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella PMO:n suorituskyvyn mittaamisen keskeisiä haasteita ovat mittareiden heikko ohjattavuus, mittaamisen painottuminen lopputuloksiin sekä projektitoiminnan moniulotteisuus. Tulokset osoittivat, että projektien suorituskyvyn arvioinnissa tulee huomioida myös prosessien toimivuus, asiakasyhteistyö, tiedonkulku, osaamisen kehittäminen ja organisaation oppiminen.
Tutkimuksen perusteella mittariston viitekehykseksi valittiin tasapainotettu tuloskortti. Kehitetty suorituskykymittaristo rakentuu prosessi-, asiakas-, oppimisen ja kehittymisen sekä taloudellisen näkökulman ympärille. Mittaristo tarjoaa kohdeorganisaatiolle välineen projektitoiminnan suorituskyvyn seurantaan, johtamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.
The study was conducted as a qualitative case study within a case company. The theoretical framework was based on literature related to performance management, performance measurement, performance measurement frameworks, and project performance measurement. Empirical data were collected through semi-structured thematic interviews and analyzed using qualitative content analysis.
The results indicate that the main challenges in measuring PMO performance include the limited controllability of metrics, an overemphasis on individual outcomes, and the multidimensional nature of project activities. The findings suggest that performance assessment should consider underlying factors, such as process efficiency, customer collaboration, information flow, competence development, and organizational learning.
Based on the findings, the Balanced Scorecard was selected as the framework for the performance measurement system. The developed system is structured around four perspectives: process, customer, learning and growth, and financial. The resulting measurement system provides the target organization with a tool for monitoring, managing, and continuously improving project performance.