Building an environmental scorecard for the fashion industry

Abstract

Environmental sustainability has been a growing issue in the fashion industry due to polluting production, complex supply chains and overconsumption. This has raised growing pressure from consumers and investors to create sustainable solutions to combat environmental issues within the fashion industry. Even if there are multiple ESG frameworks and sustainability assessment tools, most of them remain too generic for environmental challenges regarding the fashion industry. The purpose of this thesis is to create an environmental scorecard specifically for the fashion industry and to present how sustainable fashion business models rank on a sustainability spectrum.

This study uses a qualitative research design. The data is collected through literature search and expert interviews. The initial indicator set was created from literature by examining current sustainability frameworks such as Global Reporting Initiative (GRI), Higg Facility Environmental Module (Higg Index), Materials Matter Standard (Textile Exchange) and SASB/ISSB Apparel Standard. The scorecard was then presented and refined based on interviews with industry experts. The final scorecard was used to demonstrate its applicability by ranking different sustainable business models.

The results show that the final environmental scorecard for the fashion industry consists of five core indicators: chemical management, circularity and recycling, water usage, carbon emissions, and sustainable materials. The sustainability spectrum of sustainable fashion business models show that biomaterials and innovative fibers together with resale and secondhand are the highest ranking archetypes.

Ympäristövastuullisuus on ollut kasvava ongelma vaatetusalalla johtuen saastuttavasta tuotannosta, monimutkaisista toimitusketjuista sekä ylikulutuksesta. Tästä johtuen kuluttajat ja sijoittajat ovat osoittaneet kasvavaa painetta alan yrityksille kehittää kestävämpiä ratkaisuja, jotta ympäristöhaasteet vaatetusalalla saataisiin korjattua. Tästä johtuen on syntynyt tarve työkalulle, jolla yritysten ympäristökestävyyttä voi arvioida. Vaikka on olemassa jo ESG -mittaristoja ja kestävyyden arviointityökaluja, suurin osa niistä on liian yleismaallisia mitatakseen ympäristöhaasteita juuri vaatetusalaa ajatellen. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda ympäristövastuullisuusmittaristo kohdistetusti vaatetusalalle sekä esittää miten kestävän muodin liiketoimintamallit sijoittuvat kestävyys-spektrillä.

Tämä tutkielma hyödyntää kvalitatiivista tutkimustapaa. Data on kerätty käymällä läpi kirjallisuuslähteitä sekä haastattelemalla alan asiantuntijoita. Alkuperäinen mittaristo luotiin pohjautuen kestävyysalan kirjallisuuteen, jossa käytiin läpi olemassa olevia kestävyysmalleja, kuten Global Reporting Initiative (GRI), Higg Facility Environmental Module (Higg Index), Materials Matter Standard (Textile Exchange) ja SASB/ISSB Apparel Standard. Tästä syntynyt mittaristo esiteltiin haastatteluissa alan asiantuntijoille ja sen jälkeen muokattiin vastaamaan syntynyttä palautetta. Lopullista mittaristoa demonstroitiin arvioimalla eri liiketoimintamallien kestävyyttä.

Tulokset osoittavat, että lopullinen ympäristökestävyysmittaristo vaatetusalalle koostuu viidestä päämittarista: kemikaalien hallinta, kiertotalous ja kierrätys, vedenkulutus, hiilidioksidipäästöt sekä kestävät materiaalit. Kestävyys-spektrillä parhaiten sijoittuvat liiketoimintamallit olivat biomateriaalit ja innovatiiviset kuidut sekä jälleenmyynti ja käytettyjen tuotteiden myynti.