2020-luvun inflaation ja tulonsiirtojen muutosten vaikutukset korkeakouluopiskelijan budjettirajoitteeseen
Järvi, Selma (2026)
Kandidaatintutkielma
Järvi, Selma
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260830120985
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260830120985
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan 2020-luvun korkean inflaation sekä 2025 ja 2026 vuosina opintotuen asumislisään tehtyjen muutosten vaikutuksia suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloustilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten korkeakouluopiskelijoiden koettu budjettirajoite muuttuu sekä mitä muutoksia korkeakouluopiskelijat tekevät henkilökohtaisen taloustilanteen muuttuessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on rakennettu budjettirajoitteen sekä tulo- ja hintajoustojen ympärille.
Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelminä on käytetty faktorianalyysia, logistista regressioanalyysia sekä ordinaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla kesäkuussa 2026.
Tuloksista havaitaan budjettirajoitteen kiristyneen sekä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisen tilanteen heikentyneen. Taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi korkeakouluopiskelijat hyödyntävät useita sopeutumiskeinoja, kuten kulutuksen vähentämistä, edullisempien hyödykkeiden ostoa sekä alennusmyyntien odottamista. Kulutuksen vähentyminen kohdistui erityisesti vapaa-aikaan ja harrastuksiin, kahvila- ja ravintolapalveluihin sekä ruokaan. This bachelor’s thesis examines the effects of the high inflation of the 2020s and the changes made to the student housing supplement in 2025 and 2026 on the financial situation of higher education students in Finland. The objective of the study is to investigate how higher education students’ perceived budget constraints have changed and what adjustments they make when their personal financial situation changes. The theoretical framework of the study is based on the concepts of the budget constraint and income and price elasticities.
The study was conducted as a quantitative study using factor analysis, binary logistic regression analysis and ordinal logistic regression analysis. The research data were collected through an online questionnaire in June 2026.
The results indicate that higher education students’ budget constraints have become tighter and that their financial situation has deteriorated. To adapt to these changes, students employ a variety of financial coping strategies, including reducing consumption, purchasing lower-priced goods, and waiting for discounts and sales. The largest reductions in consumption were observed in leisure and recreational activities, cafes and restaurants, and food expenditure.
Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelminä on käytetty faktorianalyysia, logistista regressioanalyysia sekä ordinaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla kesäkuussa 2026.
Tuloksista havaitaan budjettirajoitteen kiristyneen sekä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisen tilanteen heikentyneen. Taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi korkeakouluopiskelijat hyödyntävät useita sopeutumiskeinoja, kuten kulutuksen vähentämistä, edullisempien hyödykkeiden ostoa sekä alennusmyyntien odottamista. Kulutuksen vähentyminen kohdistui erityisesti vapaa-aikaan ja harrastuksiin, kahvila- ja ravintolapalveluihin sekä ruokaan.
The study was conducted as a quantitative study using factor analysis, binary logistic regression analysis and ordinal logistic regression analysis. The research data were collected through an online questionnaire in June 2026.
The results indicate that higher education students’ budget constraints have become tighter and that their financial situation has deteriorated. To adapt to these changes, students employ a variety of financial coping strategies, including reducing consumption, purchasing lower-priced goods, and waiting for discounts and sales. The largest reductions in consumption were observed in leisure and recreational activities, cafes and restaurants, and food expenditure.
