The relationship between corporate cash holdings and stock market volatility

Abstract

The purpose of this thesis is to examine the effect of cash holdings on the stock price volatility of Finnish listed companies. The role of cash holdings is analyzed through the lens of key corporate finance theories, including trade-off theory, pecking order theory, and agency theory. In addition, the study investigates whether the relationship between cash holdings and stock volatility varies across industries.

The empirical data consist of companies listed on the Nasdaq Helsinki stock exchange during the period 2000-2024. The data are analyzed using a fixed effects panel regression model. Stock volatility is measured based on daily stock returns, and the model controls for several firm-specific characteristics, including firm size, leverage, profitability, and growth opportunities. Furthermore, industry-specific differences are examined through the use of interaction terms.

The results show that the effect of cash holdings on stock price volatility is not statistically significant at the overall market level. Instead, variations in volatility are more strongly explained by other firm-specific characteristics, such as leverage and growth opportunities. However, the findings provide clear evidence of industry-level heterogeneity: the cash–volatility relationship varies substantially across sectors, yielding a statistically significant positive effect in Consumer Cyclicals while remaining statistically insignificant in sectors like Industrials.

This thesis contributes to the existing literature by examining the relationship between cash holdings and stock price volatility in the Finnish stock market. The findings provide useful insights for corporate managers, investors, and researchers regarding the connection between corporate liquidity and market risk.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia käteisvarojen vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten osakkeiden volatiliteettiin. Käteisvarojen merkitystä tarkastellaan yritysrahoituksen keskeisten teorioiden, kuten trade-off-, pecking order- ja agenttiteorian näkökulmista. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, vaihteleeko käteisvarojen ja volatiliteetin välinen yhteys eri toimialojen välillä.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Nasdaq Helsinki -pörssissä listatuista yrityksistä vuosilta 2000-2024. Aineisto analysoidaan paneeliregressiomenetelmällä käyttäen kiinteiden vaikutusten (Fixed Effects) mallia. Osakkeen volatiliteettia mitataan päivittäisten osaketuottojen perusteella, ja mallissa kontrolloidaan useita yrityskohtaisia ominaisuuksia, kuten kokoa, velkaisuutta, kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toimialakohtaisia eroja vuorovaikutustermien avulla.

Tulokset osoittavat, että käteisvarojen vaikutus osakekurssien volatiliteettiin ei ole tilastollisesti merkitsevä koko markkinan tasolla. Sen sijaan volatiliteetin vaihtelua selittävät voimakkaammin muut yrityskohtaiset tekijät, kuten velkaantuneisuus ja kasvumahdollisuudet. Löydökset tarjoavat kuitenkin selvää näyttöä toimialatason heterogeenisyydestä: käteisen ja volatiliteetin välinen suhde vaihtelee merkittävästi sektoreittain ollen tilastollisesti merkitsevä ja positiivinen syklisellä kulutustavarasektorilla, kun taas teollisuussektorin kaltaisilla toimialoilla se jää tilastollisesti merkitsemättömäksi.

Tutkielma täydentää aiempaa kirjallisuutta tarkastelemalla käteisvarojen ja osakkeiden volatiliteetin välistä yhteyttä Suomen osakemarkkinoilla. Tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa niin yritysten johdolle, sijoittajille kuin tutkijoille yritysten likviditeetin ja markkinariskin välisestä suhteesta.