Somen vaikutus työitsetuntoon : nuorten ekonomien kokemukset vertaamisesta ja paineesta työelämässä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten sosiaalinen media ja erityisesti ammatillinen verkostoitumisalusta LinkedIn vaikuttavat nuorten ekonomien ja maisteriopiskelijoiden kokemuksiin työelämän paineista, sosiaalisesta vertailusta sekä työitsetunnosta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalisen vertailun teorian, self-discrepancy -teorian sekä vaikutelman hallinnan (engl. impression management) käsitteiden varaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen empiirinen aineisto kerättiin kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston kontrastipinnan varmistamiseksi haastateltavien joukkoon sisällytettiin yksi henkilö, jolla ei ole LinkedIn-profiilia. Kerätty materiaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä.

Tulokset osoittavat, että LinkedIn toimii ammatillisena näyteikkunana, joka luo emotionaalista kuormitusta, riittämättömyyden tunnetta ja paineita jatkuvasta itsensä brändäämisestä. Alustalla tapahtuva ylöspäin suuntautuva vertailu herättää kateutta, ahdistusta ja jälkeen jäämisen pelkoa erityisesti työnhaun vaiheessa olevissa nuorissa. Vaikutelman hallinnan vaatimukset kasvattavat kuilua arjen todellisen minän ja digitaalisen ihanneminän välillä, aiheuttaen sisäistä tyytymättömyyttä. Nämä paineet korostuvat erityisesti markkinoinnin pääaineopiskelijoilla alan luonteen ja tiukan kilpailun vuoksi.

Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että sosiaalisen median luomat paineet muokkaavat työitsetuntoa muuttamalla ammatillisen onnistumisen julkiseksi ja jatkuvan vertailun alaiseksi suoritukseksi. Tätä painetta vastaan tarvitaan akateemisen osaamisen ohella vahvaa yksilöllistä psykologista pääomaa sekä tietoisia itsensä johtamisen strategioita. Työitsetunnon varjeleminen digitaalisessa ajassa voi kuitenkin realisoitua myös tietoisena jättäytymisenä alustan ulkopuolelle oman mielenterveyden suojelemiseksi.

The objective of this Master’s thesis is to understand how social media, and particularly the professional networking platform LinkedIn, affect the experiences of young business graduates and Master’s students regarding workplace pressures, social comparison, and professional self-esteem. The theoretical framework of the thesis is built upon social comparison theory, self-discrepancy theory, and the concepts of impression management.

The study was conducted as qualitative research, and its empirical data was collected through eight semi-structured thematic interviews. To provide a point of contrast in the data, one individual without a LinkedIn profile was included among the interviewees. The collected material was analyzed using inductive content analysis.

The results indicate that LinkedIn functions as a professional showcase, creating emotional burden, feelings of inadequacy, and pressure to constantly engage in personal branding. Upward social comparison occurring on the platform evokes envy, anxiety, and the fear of missing out, particularly among young adults in the job-seeking phase. The demands of impression management widen the gap between the everyday actual self and the digital ideal self, causing internal dissatisfaction. These pressures are especially pronounced among marketing majors due to the nature of the field and intense competition.

As a key conclusion, it is stated that the pressures created by social media shape professional self-esteem by transforming professional success into a public performance subject to constant comparison. To counter this pressure, strong individual psychological capital and conscious self-leadership strategies are required alongside academic expertise. However, protecting one's professional self-esteem in the digital age can also manifest as a conscious choice to stay off the platform to protect one's mental health.