Changes in public procurement practices in Finland : an overview of sustainable issues in 2022-2023

Abstract

The study adopts a quantitative research approach and uses procurement notice data obtained from the AILA Data Service. Sustainability-related variables were operationalised using a practice-based framework. The analysis was based on descriptive statistics, cross-tabulations, Pearson’s chi-square tests and Cramer’s V.

The findings indicate that environmental sustainability practices were reported more frequently than most social sustainability practices. Fair working conditions, energy efficiency and low-carbon procurement emerged as the most reported practices. Statistically significant increases were observed in several environmental sustainability practices between 2022 and 2023, whereas most social sustainability practices and the use of Green Public Procurement and Motiva criteria remained largely unchanged. However, the observed effect sizes were very small, suggesting that the practical magnitude of change was limited.

The study also identified substantial differences in reporting completeness between the two years. The findings highlight the importance of data quality and reporting consistency when procurement data are used to monitor sustainability practices. Furthermore, the findings support the applicability of a practice-based perspective for examining sustainability-related procurement practices through procurement notice data.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella vastuullisuuskäytänteitä Suomen julkisissa hankinnoissa vuosina 2022–2023. Tutkimuksessa muodostetaan kokonaiskuva julkisissa hankintailmoituksissa raportoiduista vastuullisuuskäytänteistä, niiden yleisyydestä, muutoksista sekä raportoinnin johdonmukaisuudesta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen AILA-palvelusta saatavia julkisia hankintailmoitusaineistoja vuosilta 2022 ja 2023. Vastuullisuuskäytänteitä operationalisoitiin käytäntöpohjaisen viitekehyksen avulla, ja aineistoa analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä.

Tulosten perusteella ympäristövastuuseen liittyviä käytänteitä raportoitiin useammin kuin suurinta osaa sosiaalisen vastuun käytänteistä. Yleisimmin raportoituja käytänteitä olivat oikeudenmukaiset työolot, energiatehokkuus ja vähähiiliset hankinnat. Useissa ympäristövastuuseen liittyvissä käytänteissä havaittiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia vuosien 2022 ja 2023 välillä, kun taas sosiaalisen vastuun käytänteissä sekä vihreiden julkisten hankintojen ja Motivan kriteerien käytössä muutokset olivat vähäisiä. Vaikka osa eroista oli tilastollisesti merkitseviä, vaikutuskoot jäivät hyvin pieniksi, mikä viittaa siihen, että käytännön muutokset olivat melko rajallisia.

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja raportoinnin kattavuudessa vuosien välillä. Tulokset korostavat raportoinnin laadun ja johdonmukaisuuden merkitystä vastuullisuuskäytänteiden seurannassa sekä tukevat käytäntöpohjaisen näkökulman soveltuvuutta julkisten hankintojen tutkimuksessa.