Monipaikkaiset suomalaiset : millaisia he ovat?

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvailla, millaisia ovat monipaikkaisesti asuvat suomalaiset, keskittyen heidän sosiodemografisiin taustatekijöihinsä: ikään, sukupuoleen, koulutukseen, tulotasoon sekä kotitaloudensa rakenteeseen. Monipaikkaisuus nähdään tässä tutkimuksessa mahdollisena, alikäytettynä resurssina maaseutukuntien elinvoimaisuuden ylläpidossa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin julkisesti saatavilla olevaa Maaseutubarometri 2020 -kyselyaineistoa sekä kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuskysymys oli: Millaisia ovat monipaikkaiset suomalaiset?

Tulokset osoittivat, että monipaikkaisten määrä Suomessa on merkittävä: noin yksi kolmanosa vastaajista ilmoitti asuvansa useammassa kuin yhdessä paikassa. Ryhmänä monipaikkaiset eroavat ei-monipaikkaisesta väestöstä. He olivat keskimäärin 3,8 vuotta vanhempia kuin ei-monipaikkaiset, ja monipaikkaisuus oli yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Korkeakoulutetut olivat todennäköisemmin monipaikkaisia ja heillä oli keskimäärin korkeampi tulotaso. Monipaikkaisesti asuvien kotitalous koostui tyypillisesti kahdesta aikuisesta, eikä heidän luonaan asunut lapsia.

Vaikuttaa siltä, että korkeampi tulotaso, korkeakoulututkinto sekä varttuneemman iän ja perhe-elämän mahdollistama vapaus tukevat ja mahdollistavat monipaikkaista elämäntyyliä, joka ei ole taloudellisesti mahdollista kaikille. Nämä ominaisuudet tekevät monipaikkaisista suomalaisista arvokkaan asukasresurssin maaseutukunnille, jotka haluavat säilyttää elinvoimaisuutensa ja houkuttelevuutensa asuinpaikkana.

This thesis describes the characteristics of multi-local Finns. The study focuses on Finns who live in more than one location and examines their sosiodemographic background variables: age, gender, education, income and household structure. Multi-locality is viewed as a potential tool for the rural communities to strengthen their regional vitality.

This study applies quantitative research approach using the publicly available Maaseutubarometri 2020 -survey to answer the research question: What are the sosiodemographic characteristics of multi-local Finns?

The results show that the number of multi-local Finns is significant, approximately one third of responders reported living in more than one location. They also show clear differences compared to the non-multilocal population. Residentially multi-locals were on average four years older than non-multi-locals, and multi-locality was more common among men than women. Respondents with a higher education degree were more likely to live multi-locally and also had higher income levels. As expected, the typical household of multi-locally living Finns consists of two adults without children.

The findings suggest that multi-local lifestyle benefits from higher age, education and income. Maintaining multiple residences requires financial resources and is therefore not an affordable lifestyle for everyone. On the other hand, affluent Finns who have passed their busiest family years may serve as a valuable resource for rural municipalities in maintaining local vitality.