Risk adjusted returns of high ESG and LOW ESG stocks : analysis in the era of climate awareness
Palin, Nico (2026)
Kandidaatintutkielma
Palin, Nico
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261014134292
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261014134292
Tiivistelmä
Thesis examines if difference in ESG score affects risk adjusted returns when regulatory events occur. Question is based on assuming efficient markets, where tightening regulations should reward strong environmental credentials and penalize weak ones.
Event study methodology is applied to two sector-matched portfolios of twenty high ESG rated and low ESG rated companies listed in US. Events are contrasting in regulation direction: Paris Climate Agreement (2015), Inflation reduction act (2022) and Trump deregulation program (2024). Abnormal returns are estimated with market model using the S&P 500 as a benchmark and cumulative average abnormal returns are tested with four different event windows.
Results showed no statistically significant difference in abnormal returns between portfolio around any event with different event windows tested. Interpretation of the results is centered on ESG scoring: Because disclosure is rewarded, rather than actual emission data and sustainability, ESG scoring cannot reliably distinguish companies climate regulation risk. Conclusion is that ESG scores as measured here are weak in identifying regulation sensitive companies and suggest emission based classifications for future research. Tutkielma tarkastelee, vaikuttaako ESG-pisteytyksen ero riskikorjattuihin tuottoihin sääntelytapahtumien yhteydessä. Kysymyksenasettelu perustuu tehokkaiden markkinoiden oletukseen, jonka mukaan sääntelyn kiristymisen tulisi palkita hyvää ympäristövastuullisuutta ja rangaista heikkoa.
Tapahtumatutkimusmenetelmää (event study) sovelletaan kahteen toimialaparitettuun salkkuun, joista kumpikin koostuu kahdestakymmenestä Yhdysvalloissa listatusta yhtiöstä – toinen korkean ja toinen matalan ESG-luokituksen saaneista yhtiöistä. Tarkasteltavat tapahtumat eroavat sääntelyn suunnan osalta: Pariisin ilmastosopimus (2015), Inflation Reduction Act (2022) sekä Trumpin hallinnon deregulaatio-ohjelma (2024). Epänormaalit tuotot estimoidaan markkinamallilla käyttäen S&P 500 -indeksiä vertailuindeksinä, ja kumulatiivisia keskimääräisiä epänormaaleja tuottoja (CAAR) testataan neljällä eri tapahtumaikkunalla.
Tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää eroa salkkujen epänormaaleissa tuotoissa minkään tapahtuman kohdalla, tapahtumaikkunasta riippumatta. Tulosten tulkinta keskittyy ESG-pisteytykseen: koska pisteytys palkitsee raportoinnin läpinäkyvyyttä pikemminkin kuin todellista päästödataa ja kestävyyttä, ESG-pisteytys ei kykene luotettavasti erottamaan yhtiöiden ilmastosääntelyriskiä toisistaan. Johtopäätöksenä on, että tässä tutkielmassa käytetyn kaltainen ESG-pisteytys tunnistaa heikosti sääntelylle herkät yhtiöt, ja jatkotutkimukseen ehdotetaan päästöperusteisia luokitteluja.
Event study methodology is applied to two sector-matched portfolios of twenty high ESG rated and low ESG rated companies listed in US. Events are contrasting in regulation direction: Paris Climate Agreement (2015), Inflation reduction act (2022) and Trump deregulation program (2024). Abnormal returns are estimated with market model using the S&P 500 as a benchmark and cumulative average abnormal returns are tested with four different event windows.
Results showed no statistically significant difference in abnormal returns between portfolio around any event with different event windows tested. Interpretation of the results is centered on ESG scoring: Because disclosure is rewarded, rather than actual emission data and sustainability, ESG scoring cannot reliably distinguish companies climate regulation risk. Conclusion is that ESG scores as measured here are weak in identifying regulation sensitive companies and suggest emission based classifications for future research.
Tapahtumatutkimusmenetelmää (event study) sovelletaan kahteen toimialaparitettuun salkkuun, joista kumpikin koostuu kahdestakymmenestä Yhdysvalloissa listatusta yhtiöstä – toinen korkean ja toinen matalan ESG-luokituksen saaneista yhtiöistä. Tarkasteltavat tapahtumat eroavat sääntelyn suunnan osalta: Pariisin ilmastosopimus (2015), Inflation Reduction Act (2022) sekä Trumpin hallinnon deregulaatio-ohjelma (2024). Epänormaalit tuotot estimoidaan markkinamallilla käyttäen S&P 500 -indeksiä vertailuindeksinä, ja kumulatiivisia keskimääräisiä epänormaaleja tuottoja (CAAR) testataan neljällä eri tapahtumaikkunalla.
Tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää eroa salkkujen epänormaaleissa tuotoissa minkään tapahtuman kohdalla, tapahtumaikkunasta riippumatta. Tulosten tulkinta keskittyy ESG-pisteytykseen: koska pisteytys palkitsee raportoinnin läpinäkyvyyttä pikemminkin kuin todellista päästödataa ja kestävyyttä, ESG-pisteytys ei kykene luotettavasti erottamaan yhtiöiden ilmastosääntelyriskiä toisistaan. Johtopäätöksenä on, että tässä tutkielmassa käytetyn kaltainen ESG-pisteytys tunnistaa heikosti sääntelylle herkät yhtiöt, ja jatkotutkimukseen ehdotetaan päästöperusteisia luokitteluja.
