Auktorisoitujen tilintarkastajien valvonta: Hyvä tilintarkastustapa TILA:n ja VALA:n valvontaratkaisuissa vuosina 1995-2004

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisujen vaikutusta hyvään tilintarkastustapaan. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: a) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset ja tilintarkastajien valvonnan periaatteet, b) tarkastelemalla valvontaratkaisujen kautta tilintarkastajien velvollisuuksia: riippumattomuutta, salassapitovelvollisuutta sekä ammattitaitoa ja huolellisuutta, c) tutkimalla, millaisia seikkoja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja Valtion tilintarkastuslautakunta korostavat ja nostavat esiin valvontaratkaisujen yhteydessä d) tutkimalla, mihin edellä mainitut valvontaorganisaatiot kiinnittävät huomiota valvontaratkaisujen käsittelyssä ja mihin päätökset perustuvat. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja deskriptiivinen. Se on myös normiperustainen, koska tilintarkastuksen taustalla vaikuttavat erilaiset lait, asetukset ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Keskuskauppakamarin tilintarkas tuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisuselosteista vuosilta 1995-2004. Tutkimuksen perusteella valvontaratkaisut muokkaavat hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastuslautakunta julkaisee ratkaisujen johdosta kannanottoja, antaa tarvittaessa tilintarkastusalan säännöstöä täydentäviä suosituksia ja ohjeita sekä esittää oman kannanottonsa tulkinnanvaraisiin seikkoihin. Valvontaratkaisut perustuvat voimassa olevaan säädöstöön, tilintarkastusalan suosituksiin ja toimielinten aiempiin ratkaisuihin. Tilintarkastajien toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tekemän virheen olennaisuudella on keskeinen merkitys. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tilintarkastajien toimintaan kokonaisuutena ja siihen, onko ulkopuolinen voinut saada virheen johdosta väärän käsityksen. Ratkaisuissa korostuu säätiöiden, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden sekä erikoistarkastusten erityinen tarkastusvastuu.

The main objective of the study was to examine Auditing Board´s of the Central Chamber of Commerce (TILA) and The Auditing Board´s of the State (VALA) controldecisions impact on generally accepted auditing practice. The objective was attained through the following sub-objectives: a) by viewing the requirements of auditing and the principles of auditors control; b) by concidering through controldecisions auditors' responsibilities: independence, confidentiality and professional competence and due care; c) by examining the circumstances which TILA and VALA emphasize and highlight in controldecisions; d) by exploring where the above-mentioned controlorganizations pay attention to discussion and to which matters decisions are based on. The study is qualitative and descriptive. It is also normbased because of laws, regulations and recommendations are influencing in auditing. The empirical material consist of controldecisions made by TILA and VALA during the period of 1995-2004. According to the study the controldecisions made by supervisionorganizations define generally accepted auditing practice. Auditing Board of the Central Chamber of Commerce releases upon the decisions comments, where necessary gives recommendations which complement the regulation of auditing and presents their own view in open to interpretation matters. The decisions made by supervisionorganizations rests on operative norms, recommendations of auditing and institution's former decisions. In assessing the auditors operations the main significance is in essentiality of fault that auditor have made. The evaluation also takes notice on entireness and to matter, if an outsider could have had a false view because on the flaw. In the decisions is emphasized the specific responsibility of auditing considering foundations, public companys and special audits.