Naudan lietelannan käsittelymenetelmien taloudellinen vertailu

Abstract

Maataloudessa syntyvä lanta on arvokas lannoite ja maanparannusaine, jonka käsittelystä aiheutuu sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Muita haasteita ovat esimerkiksi lannan mikrobit, lannan levitykseen soveltuvan ajankohdan lyhyys, lannan ravinteiden sovittaminen kasvien tarpeisiin ja lannan ravinteiden määrä suhteessa levityskelpoisen peltoalan määrään.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa naudan lietelannan käsittelyketjuihin liittyvät kustannukset ja osoittaa eri käsittelyketjujen kustannusten eroavaisuudet. Tavoitteena oli myös tunnistaa ja osoittaa käsittelyketjujen laadulliset erot. Kustannukset selvitettiin kustannuslaskelmin ja laadulliset erot SWOT-menetelmällä. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 6 tilakokoluokkaa ja käsittelyketjuiksi lietelanta-, kompostointi- ja mädätysketju.

Tutkimuksessa alhaisimmat kustannukset olivat lietelantaketjulla, jonka kustannukset 25 – 250 naudan tilalla olivat 5 200 – 6 600 €/a ja yksikkökustannukset 1 – 9 €/m3. Mädätysketjun kustannukset vastaavissa tilakokoluokissa olivat noin 33 000 – 50 000 €/a ja yksikkökustannukset 8 – 55 €/m3. Kompostointiketjun kustannukset olivat 35 000 – 143 000 €/a ja yksikkökustannukset 24 – 58 €/m3. Lietelantaketjun edullisuus johtui vähäisistä laite- ja rakennusinvestoinneista ja pienistä työmääristä ja kompostointiketjun kalleus suurista tukiaine- ja investointikustannuksista.

Käsittelyketjujen asettaminen paremmuusjärjestykseen oli hankalaa. Työn määrä oli pienin lietelantaketjussa ja toiseksi pienin suurilla tiloilla mädätysketjussa. Kompostointiketjulla itse levitykseen kuluva aika oli pienin. Ravinteiden osalta mädätysketju oli parhain ja kompostointiketju huonoin. Ympäristövaikutuksiltaan ja hajuhaitoiltaan kompostointi- ja mädätysketju olivat parhaimmat. Mikrobien osalta parhain oli kompostointiketju.

Animal manure is a valuable fertilizer, but manure handling and spreading causes both costs and environmental impacts. The other challenges of manure handling are for example harmful microbes, the limited time for spreading manure, the utilization of manure nutrients by crop and the amount of the manure compared to the available field area.

The objective of this study was to identify the costs of different manure handling systems for different farm sizes and to indicate the quality differences between the systems by using SWOT analysis. The compared manure handling systems were liquid slurry, composting and anaerobic digestion method. Six different farm sizes were chosen for comparison, ranging from 25 to 250 cows per farm.

In this study the liquid manure method had the lowest costs, with annual costs between 5 200 and 6 000 € and unit costs ranging from 1 to 9 €/m3. The annual costs of the anaerobic digesting method were between 33 000 and 50 000 € and the unit costs between 8 and 55 €/m3. The annual costs of the composting method were between 35 000 and 143 000 € and unit costs from 24 to 58 €/m3. The liquid manure method had both low investment costs and low operating costs, while the high costs of the composting method were due to high investment costs and structure material (peat) costs.

It was a difficult task to estimate the quality of the different manure handling systems. The amount of work was lowest in liquid manure method and with bigger farm sizes anaerobic digestion method had less work than composting method. The time used for spreading was lowest in the composting method. Digested slurry had the best nutrient availability for the crop and the composted manure worst, since nitrogen is mostly in organic form in composted manure and in inorganic form in digested slurry. The anaerobic digestion and composting method had lowest environmental impacts. The microbial hygienic quality was best in composted manure.