Hitsaussuojakaasujen tehokas ja taloudellinen käyttö
Korjala, Kalevi (2007)
Tiivistelmä
Suojakaasun päätehtävänä on suojata hitsaustapahtumaa ympäröivän ilman
vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai
välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja
taloudellisuus muodostuvat.
Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit
(MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli
hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä
päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan
hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat
kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä.
Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden
lisääntyessä ja laadun parantuessa.
Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus
kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti
analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden
kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus.
Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja
myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen
asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti
vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla
suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla
kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan,
lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön.
Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät,
niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti
robottihitsaukseen.
vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai
välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja
taloudellisuus muodostuvat.
Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit
(MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli
hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä
päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan
hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat
kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä.
Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden
lisääntyessä ja laadun parantuessa.
Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus
kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti
analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden
kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus.
Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja
myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen
asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti
vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla
suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla
kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan,
lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön.
Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät,
niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti
robottihitsaukseen.