Riskianalyysistäohjeelliseen panostussuunnitelmaan
Seppä, Pentti (2006)
Tiivistelmä
Nykytekniikalla kyetään tehokkaaseen ja turvalliseen työn toteuttamiseen. Suorituksen
aikaansaanti edellyttää ympäristön kartoittamista niin, että urakoitsija tuntee ne seikat,
jotka ovat tarpeen, jotta työ voidaan suorittaa vaurioittamatta olevia rakennuksia ja
aiheuttamatta asukkaille vaaratilanteita. Riskianalyysi tuo esille ne seikat, jotka on syytä
tietää työn laskenta- ja suoritustilanteessa.
On tunnettava käytettävät räjähdysaineet ja mitä tapahtuu räjähdysprosessissa. Prosessin
ideaalimallin (harmoninen värähtely) pohjalta on kehitetty teorioita, joiden avulla kyetään
pitämään suorituksen aiheuttama tärinätaso sellaisena, ettei ympäristössä olevia entisiä
rakennuksia vaurioiteta eikä teknisestä suorituksesta aiheudu vaaratilanteita ihmisille.
Riskianalyysi- ja rakennuskatselmustietojen perusteella mitoitetaan käytettävä panos
sellaiseksi, että asetetut turvallisuusvaateet tulevat täytetyiksi.
Työn suorituksen onnistumiseksilaaditaan ohjeellinen panostussuunnitelma, jossa
käytettävä panoskoko ilmoitetaan etäisyyden funktiona varottavasta kohteesta. Samassa
esityksessä käy selville rakenteille sallittu tärinäaallon heilahdusnopeus mm/s:ssa.
Muuttunut etäisyys ja se tosiasia, etteivät räjäytyskentät ole tärinätasoltaan identtisiä, vaikka etäisyys ja panoskoko ovat samat, tarvitsee muutostentekoa varten teoreettistasoisen esityksen tuekseen. Tuo tuki on ohjeellinen panostussuunnitelma.
Muutosten perusteena ei ole mutu - menettely, vaan teoreettinen, yleisesti hyväksyttyihin
menettelytapoihin perustuva malli.
aikaansaanti edellyttää ympäristön kartoittamista niin, että urakoitsija tuntee ne seikat,
jotka ovat tarpeen, jotta työ voidaan suorittaa vaurioittamatta olevia rakennuksia ja
aiheuttamatta asukkaille vaaratilanteita. Riskianalyysi tuo esille ne seikat, jotka on syytä
tietää työn laskenta- ja suoritustilanteessa.
On tunnettava käytettävät räjähdysaineet ja mitä tapahtuu räjähdysprosessissa. Prosessin
ideaalimallin (harmoninen värähtely) pohjalta on kehitetty teorioita, joiden avulla kyetään
pitämään suorituksen aiheuttama tärinätaso sellaisena, ettei ympäristössä olevia entisiä
rakennuksia vaurioiteta eikä teknisestä suorituksesta aiheudu vaaratilanteita ihmisille.
Riskianalyysi- ja rakennuskatselmustietojen perusteella mitoitetaan käytettävä panos
sellaiseksi, että asetetut turvallisuusvaateet tulevat täytetyiksi.
Työn suorituksen onnistumiseksilaaditaan ohjeellinen panostussuunnitelma, jossa
käytettävä panoskoko ilmoitetaan etäisyyden funktiona varottavasta kohteesta. Samassa
esityksessä käy selville rakenteille sallittu tärinäaallon heilahdusnopeus mm/s:ssa.
Muuttunut etäisyys ja se tosiasia, etteivät räjäytyskentät ole tärinätasoltaan identtisiä, vaikka etäisyys ja panoskoko ovat samat, tarvitsee muutostentekoa varten teoreettistasoisen esityksen tuekseen. Tuo tuki on ohjeellinen panostussuunnitelma.
Muutosten perusteena ei ole mutu - menettely, vaan teoreettinen, yleisesti hyväksyttyihin
menettelytapoihin perustuva malli.