Kulttuurierot kaksoiskaupunkiyhteistyössä Case: Imatra-Svetogorsk
Pajunen, Mari (2003)
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdytään Imatran ja Svetogorskin
kaksoiskaupunkiyhteistyöhön. Kaksoiskaupunkiyhteistyöllä viitataan kahden eri valtioihin kuuluvan kaupungin tiiviiseen yhteistyöhön, jonkaavulla pyritään kehittämään sekä aluetta että sen asukkaiden hyvinvointia. Tutkimuksen primääriongelmana on selvittää, miten kansallisesta
kulttuurista johtuvat erot näkyvät kaksoiskaupunkiyhteistyössä.
Sekundääriongelmina tutkitaan kulttuurierojen vaikutusta
kaksoiskaupunkiyhteistyön johtamiseen sekä toteuttamismandollisuuksiin.
Tutkimus on laadullisin menetelmin toteutettu case-tutkimus.
Tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa teemahaastattelua käyttäen.
Tutkimustulokset osoittavat, että selkeimmin kulttuurierot ilmenevät kaksoiskaupunkiyhteistyössä erilaisena hallintotapana sekä erilaisena suhtautumisena henkilösuhteisiin, kommunikointiin, suunnitelmallisuuteen ja ajan käyttöön. Imatralla ja Svetogorskissa kulttuuri on tunnustettu merkitykselliseksi, mutta sen vaikutusta johtamiseen ei ole analysoitu perusteellisesti. Toimintaa ohjaavat pääasiassa yhteiset tavoitteet.
kaksoiskaupunkiyhteistyöhön. Kaksoiskaupunkiyhteistyöllä viitataan kahden eri valtioihin kuuluvan kaupungin tiiviiseen yhteistyöhön, jonkaavulla pyritään kehittämään sekä aluetta että sen asukkaiden hyvinvointia. Tutkimuksen primääriongelmana on selvittää, miten kansallisesta
kulttuurista johtuvat erot näkyvät kaksoiskaupunkiyhteistyössä.
Sekundääriongelmina tutkitaan kulttuurierojen vaikutusta
kaksoiskaupunkiyhteistyön johtamiseen sekä toteuttamismandollisuuksiin.
Tutkimus on laadullisin menetelmin toteutettu case-tutkimus.
Tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa teemahaastattelua käyttäen.
Tutkimustulokset osoittavat, että selkeimmin kulttuurierot ilmenevät kaksoiskaupunkiyhteistyössä erilaisena hallintotapana sekä erilaisena suhtautumisena henkilösuhteisiin, kommunikointiin, suunnitelmallisuuteen ja ajan käyttöön. Imatralla ja Svetogorskissa kulttuuri on tunnustettu merkitykselliseksi, mutta sen vaikutusta johtamiseen ei ole analysoitu perusteellisesti. Toimintaa ohjaavat pääasiassa yhteiset tavoitteet.