Hallituksen riippumattomuus Suomen corporate governance -suosituksessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Suomen vuonna 2004 voimaan tullut corporate governance -suositus tukee hallituksen riippumattomuutta. Tutkimuksessa määritellään hallituksen riippumattomuuden käsite. Tämän määritelmän avulla tarkastellaan, kuinka Suomen corporate governance -suosituksessa ohjataan hallituksen riippumattomuutta.

Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on luonteeltaan osittain teoreettinen ja osittain normatiivinen. Tutkimusstrategiassayhdistyvät deskriptiivisyys ja komparatiivisuus. Tutkimuksessa Suomen corporategovernance -suosituksen hallituksen riippumattomuutta koskevia suosituksia verrataan toisaalta päämies-agenttiteorian pohjalta muodostettuun riippumattoman hallituksen määritelmään ja toisaalta keskeisimpiin ulkomaisiin corporate governance -säännöstöihin.

Riippumattomaksi hallitukseksi määriteltiin hallitus, jonka toimintaa toimiva johto tai merkittävä osakkeenomistaja ei voi suoraan tai välillisesti dominoida. Suomen suosituksessa voidaan nähdä pyrkimys kohti riippumaton-ta hallitusta. Suomen suositus ei kuitenkaan tue hallituksen riippumattomuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä toimivalle johdolle että yhtiön merkittäville osakkeenomistajille jää valtaa vaikuttaa hallituksen toimintaan enemmän kuin osakkeenomistajien etujen kannalta olisi suositeltavaa.

The objective of this study is toanalyze how the Finnish corporate governance recommendation, which came into force in year 2004, supports board independence. This study defines the concept ofboard independence. By using this definition, the study examines how board independence is regulated in the Finnish corporate governance recommendation.

This study is based on qualitative methods. The study is partly theoretical and partly normative in character. The research strategy in this study is both descriptive and comparative. On the one hand, the Finnish corporate governance recommendation is compared with the definition of an independent board derived from the principal-agent theory. On the other hand the Finnish corporate governance recommendation is compared with the most important foreign corporate governance codes.

An independent board was defined as one thatcannot be dominated by the management or a significant shareholder either directly or indirectly. The Finnish corporate governance recommendation appears to strive for board independence. However, the Finnish corporate governance recommendation does not support board independence in the best possible way. Both the management and the significant shareholders are allowed to influence the board of directors more than is in the interests of shareholders.