Agendi Modus; Yrittäjyyskasvatusta Etelä-Karjalassa. Yrittäjyys, koulut ja yrittäjyyskasvatuksenhanketoiminta

Abstract

Publication is a description of Agendi Modus-project in Entrepreneurship Education that has beenrun in South-Karelia during 2004-2007. At the same time it is an evaluation report of the project and its affections among those who have taken with the project. Agendi Modus was a project of Lappeenranta University of Technology, Centre for Training and Development, and it was pointed for the schools and enterprises. The main purposes of the project were 1. the change of pedagogy, 2. the creation of learning environments and 3. the change of leadership and school culture to support the entrepreneurial attitude towards the school-work. In the report one can learn that project can be the one that learns with its customers, i.e. the partnerswith whom the project is made. One can also find some point of views of the subject, the Entrepreneurship Education, in the report. There is also possibility to consider with the creation of educational composition, whether it should be made as it has been constructed in the Agendi Modus: byoffering the many-sided education process from the general stage to the more specific areas of the subject, the Entrepreneurship Education. The main notions of the report are that A) a project that learns listens customers and makes products that the customers need, B) Long-lasting educational process has possibility to offer educations where skills to understand the methodology and pedagogy of the Entrepreneurship Education are able to gain, and then it supports the test the didactics of it, C) it is important to educate both the single actors of schools and the whole societies of schools, D) after the project, there might appear many several types of knowledge of the Entrepreneurship Education as people has chosen differently among the courses, E) it seems, that after the project, halfof those who have taken with the project use the Entrepreneurship Education as their teaching theory, F) There exists less learning environments of the Entrepreneurship Education as one might expect, and G) after the project, there exists a large understanding of what is entrepreneurial school culture but a few are those who seem to create it by themselves. If there are any need to have an other project of the topic at the area, the following could point more precisely to the change of culture and maybe also, in this action, take the strategy of learning, technology andEntrepreneurship with the new project.

Julkaisu on kuvaus Agendi Modus - yrittäjyyskasvatushankkeesta, joka toteutettiin Etelä- Karjalassa vuosina 2004-2007. Samalla se on hankkeeseen osallistuneiden kokemuksista tehty vaikuttavuuden arviointiraportti. Agendi Modus-hanke oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskuksen kouluille ja yrityksille suunnattu projekti. Hankkeen tavoitteet olivat 1. pedagogisen muutoksen tuottaminen, 2. oppimisympäristöjen kehittäminen ja 3. yrittäjämäistä koulutyötä tukevan koulun kulttuurin ja johtamisen muutoksen tuottaminen. Julkaisusta käy ilmi, että hankevoi oppia yhdessä asiakkaidensa eli hankkeen yhteistyötahojen kanssa. Raportin toisessa osassa tuodaan esille muutamia yrittäjyyskasvatuksen näkökulmia. Lukija voi myös pohtia, tulisiko yrittäjyyskasvatuksen koulutuskokonaisuus rakentua kuten Agendi Moduksessa, eli esitellen aihealuetta sekäyleisesti että perehtyen sen eri olemuspuoliin. Julkaisun keskeisimmät huomiot ovat että A) hanke, joka kuuntelee asiakastaan, tuottaa sen tarvitsemia tuotteita, B) pitkäkestoinen koulutusprosessi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen metodologiaa ja pedagogiaa ja tukee aihealueen didaktiikan kokeilemista, C) on tärkeää kouluttaa sekä työyhteisöjä että näiden yksittäisiä toimijoita, D) eri osallistujilla on omanlaistaan osaamista yrittäjyyskasvatuksessa, koska kukin on valinnut erityyppistä koulutuksista itselleen soveltuvimpia, E) näyttää siltä, että noin puolet koulutuksiin osallistuneista käyttää yrittäjyyskasvatusta opetuksensa käyttöteoriana, F) oppimisympäristöjen kehittäminen on vähäisempää kuin yrittäjyyskasvatuksen käyttö oman opetuksen osana, G) hankkeen jälkeen osallistujilla on laaja ymmärrys yrittäjyyskasvatusta suosivasta oppimiskulttuurista, mutta vain harvat kokevat luovansa yrittäjämäistä koulukulttuuria. Jos uutta aihealueen hanketta suunnitellaan, se voisi keskittyä tätä hanketta tarkemmin koulukulttuurin muuttamiseen, jonka lisäksi toiminta-ajatuksissa kannattaisi huomioida oppimisen, teknologian ja yrittäjyyden strategiat.