Suomalaisen kotikeräyspaperin siistattavuus

Abstract

Tämän diplomityön tavoitteena oli kartoittaa kotikeräyspaperin lajijakautumisesta ja eri jakeiden ikääntymiskäyttäytymisestä johtuvien siistausongelmien syyt sekä tutkia tulevaisuuden painotekniikan kehitystrendien asettamia vaatimuksia siistauslaitosten kannalta.

Kirjallisuusosassa tarkasteltiin siistauksen sekä erilaisten painatustekniikoiden teoriaa. Lisäksi siinä tarkasteltiin erilaisia siistattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuusosassa luotiin katsaus viimeaikaisiin painatuksen kehityksiin Suomessa sekä kartoitettiin painatuksen lähitulevaisuutta. Myös tulevaisuuden näkymiä siistauslaitosten kannalta tarkasteltiin.

Kokeellisessa osassa tutkittiin suomalaisen kotikeräyspaperin siistattavuusominaisuuksia pian painamisen jälkeen sekä kolmen ja kuuden kuukauden vanhentamisen kuluttua. Esitutkimusten perusteella siistattaviksi valittiin useita coldset offset painettuja sanomalehtiä, sekä kaksi syväpainettua ja yksi heatset offset painettu aikakauslehti. Kyseisten painotuotteiden siistattavuus-ominaisuuksia tarkasteltiin laboratoriomittakaavaisissa pulpperoinneissa sekä osin flotatoinneissa. Erilaisten painotuotteiden siistattavuutta tarkasteltiin ISO-vaaleus-, k700nm-arvo-, ERIC-arvo-, CIE L*a*b*- ja lika- ja painoväripilkkumittausten avulla.

Tutkittujen painotuotteiden kierrätysominaisuudet vaihtelivat niin tuoreena kuin vanhennettunakin helposti siistattavista jo tuoreena vaikeasti siistattavaan. Hyvän tuloksen koko vanhentamisen keston ajan antoivat suomalaiset aikakauslehdet sekä osa sanomalehdistä. Laboratoriotutkimuksissa havaittiin että painotalojen käyttämien painovärien, erityisesti värillisten painovärien, valinnalla on suuri vaikutus valmiin painotuotteen uusiokäyttöön. Tämän diplomityön antamien tulosten perusteella voidaan sanoa, että kotimaisen keräyspaperin viimeaikaiseen siistattavuuden heikkenemiseen on vaikuttanut eniten coldset offset painotuotteiden suuresti lisääntynyt väripainatuksen määrä.

The objective of this thesis is to study the reason of current deinking difficulties. Another objective is to evaluate future trends in printing industry and their impact on deinkability.

In the literature part the theory of deinking and different printing methods as well as factors influencing deinkability are studied. In addition a survey of recent printing progresses in Finland is given and the future of printing industry is discussed. Also the future scenarios in deinking are reviewed.

In the experimental part the deinkability of Finnish recovered paper is examined freshly after printing and after three and six months aging. A selection of printed products consisting of several coldset offset printed newspapers, two gravure- and one heatset offset printed magazine paper is tested in laboratory-scaled repulping and partly in flotation. Deinkability is tested by ISO-brightness-, k700nm-value-, ERIC-value-, CIE L*a*b*- and dirt specks measurements.

The tests show considerable differences in the deinkability of the analysed printed papers. All magazine papers and part of the newspapers give good deinkability results during the laboratory tests. Some newspapers show poor deinkability already as freshly printed. It is observed that printing inks, especially color inks, have a great significance in deinkability of printed products. As a conclusion of this work, the decrease of deinkability of Finnish recovered paper is explained by the highly increased amount of color printing in newspapers.