Mikroaaltopahveihin käytettävien lainereiden kerroksellisuuden merkitys

Abstract

Diplomityön tavoitteena oli selvittää millaisia mikroaaltopahveihin käytettävien lainerikartonkien tulisi olla ja mitä ominaisuuksia niiltä vaaditaan. Työ on jaettu kirjallisuusosaan ja kokeelliseen osaan. Kirjallisuusosassa esitellään nykyisin käytetyt aaltopahvin raaka-aineet, aaltoprofiilit ja aaltopahvin valmistusprosessi sekä raaka-aineiden ja valmiin aaltopahvin testausmenetelmät ja tärkeät ominaisuudet. Kokeellinen osa koostuu laboratoriokokeista, pilot-koeajoista ja aaltopahvin valmistuksesta. Kokeellisen osan laboratoriovaiheessa käytetty massa fraktioitiin lyhyeen ja pitkään fraktioon. Lyhyestä ja pitkästä fraktioista valmistettiin eri fraktio-osuuksilla yksi- ja kaksikerrosarkkeja. Laboratorioarkkien neliömassa-alue oli 70 - 125 g/m2. Lisäksi muuttujana oli tiheys. Laboratoriomittausten perusteella parhaimmat rakenteet valittiin ajettavaksi pilot-mittakaavan koekartonkikoneella. Koekoneella valmistetuista yksi- ja kaksikerroskartongeista valmistettiin tehdasmittakaavassa F-aaltopahvia ja saadut rakenneyhdistelmät testattiin. Koetulosten perusteella voidaan sanoa, että mikroaaltolainerille on olemassa optimaalinen rakenne, joka riippuu painotettavasta ominaisuudesta. Pintaominaisuuksien painottaminen johtaa erilaiseen rakenteeseen kuin lujuusominaisuuksien painottaminen. Myös lainerin käyttökohde (pinta- tai taustalaineri) johtaa erilaiseen optimaaliseen rakenteeseen.

The purpose of this master's thesis was to find out what kind of linerboards should be used in microflutes and which properties are required of them. This thesis consists of literary and experimental sections. The literary section deals with the raw materials, profiles and the manufacturing process of the corrugated board. The different testing methods and the important properties of these raw materials and the finished corrugated board are also introduced. The experimental section includes the presentation of laboratory tests, pilot test runs and manufacturing of the corrugated board. The stock used at the laboratory stage was fractioned into short and long fractions. Both these fractions were used to produce one- and two-layer sheets with different fraction proportions. The laboratory sheets had grammages between 70 - 125 g/m2. In addition, density was examined as one variable. On the basis of the laboratory measurements, the best structures were chosen to be processed by Anjalankoski PM 3 pilot machine. The one- and two-layer boards manufactured by the pilot machine were converted into F-flute and the given structure combinations were then tested in the laboratory. The tests showed that there is an optimal structure of linerboard used for microflute corrugated boards. The optimal structure depends on properties to be emphazised. When targeting to the best surface properties the optimal structure of linerboard is not the best in terms of strength properties. Also, the strongest structure does not give the best surface properties. Optimal structure depends also on purpose of use i.e. whether the linerboard is aimed to be surface or back liner of the corrugated board.