Venäjälle suuntautuva tavaraliikenne ja sen ympäristöhaittojen minimointi

Abstract

Tavaranvaihto Suomen itärajalla on aina ollut hyvin vilkasta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kauppaan tuli hetkellisesti erittäin syvä notkahdus, joka kääntyi voimakkaaksi nousuksi lähestyttäessä 1990-luvun puoliväliä. Pelkän vientikaupan oheen tuli välityskauppaa, sekä transitoliikennettä, jolla on ollut huomattavaa paikallista vaikutusta Kaakkois-Suomen työllisyyteen, sekä kuljetusalalle maanlaajuisestikin. Venäjän devalvaatio elokuussa 1998 romahdutti, sekä kaupan, että transitoliikenteen, mutta on sittemmin kääntynyt uuteen nousuun. Koko Venäjän tulevaisuus ja sitä kautta maamme itärajan liikennemäärät ovat varsin vaikeasti ennustettavissa, mutta todennäköisintä on Venäjän talouskasvun jatkuminen, jonka hyödyntämisessä ja tukemisessa myös Suomen tulisi olla.

Liikennemäärien kasvu on aiheuttanut paikallisia ympäristöongelmia myös Suomen puolella rajaa. Ongelmat ovat kasaantuneet rajanylityspaikoille Nuijamaalle ja Vaalimaalle valtavien rekkajonojen myötä. Paikallisten asukkaiden elämän helpottamiseksi olisi valtiovallan pyrittävä kehittämään rajanylityspaikkoja, joista erityisesti Nuijamaa on käynyt jo kauan sitten liian pieneksi. Tekninen kehitys pienentää yksittäisen auton aiheuttamaa kuormitusta luonnolle, mutta liikennemäärien kasvu aiheuttaa kasaantuvia paikallisia ongelmia.

Olemme toistaiseksi Suomessa EU:n itärajalla. Viron ja muiden Baltian maiden liittymiseen saakka, ja maantieteellisessä erityisasemassa koko unionin alueella. Samalla Suomen olisi muistettava, että meidän itärajalla on toistaiseksi maailman suurin elintasokuilu ja eurooppalainen vastakkain asettelu: EU vastaan Venäjä, länsi vastaan itä.

There has always been much carriage of goods across the border between Finland and its eastern neighbour. After the collapse of the Soviet Union, there was temporarily a very deep decline, which turned into a rapid upswing towards the mid-1990s. Export trading was complemented with the agency business and transit traffic, which has had a considerable local effect on employment in south-eastern Finland and on the transport business in the entire country. Devaluation in Russia in August 1998 collapsed not only trading in general but also transit traffic, but this has picked up again since those days. It is difficult to predict the future of Russia and consequently the traffic volumes at Finland's eastern border, but it is likely that economic growth in Russia will continue, and Finland should be involved in utilising and supporting this growth.

Increased traffic volumes have caused local environmental problems also on the Finnish side of the border. The main problems in the form of very long truck queues are encountered at the border crossing locations at Nuijamaa and Vaalimaa. Government should develop the border crossing locations so as to facilitate the life of local residents; Nuijamaa in particular has been too small for a long time now. Technical developments reduce the environmental burden caused by a single truck, but increased traffic volumes cause accumulating local problems.

Until Estonia and the other Baltic countries join the European Union, Finland situated on the eastern border of the EU has a unique position of all EU countries. At the same time, Finland should remember that Finland's eastern border is also a divider for a very wide living standard gap and for a European confrontation: the EU versus Russia, the west versus the east.