Toimintolaskennan sovellettavuus koulutusorganisaation ohjauksessa Case: Päijät-Hämeen koulutuskonserni
Manninen, Kauko (2001)
Tiivistelmä
Oppilaitoksiin kohdistuvaa lainsäädäntöä on muutettu siten, että omistajayhteisöjen vastuuta on huomattavasti lisätty. Tämän vuoksi oppilaitosten
omistajayhteisöt joutuvat etsimään uusia keinoja toimintansa ohjaamiseksi.
Tällöin tukeudutaan teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joiden toimivuutta
oppilaitosten ohjauksessa ei tunneta.
Tämän työn tavoitteena on tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta
koulutusorganisaation ohjaukseen. Toimintolaskentaa käytetään nykyisin
hyvin yleisesti teollisuudessa. Myös jotkut nonprofit-organisaatiot ovat
ottaneet sen käyttöön. Tutkimus on kohdennettu Päijät-Hämeen
koulutuskonserniin, jossa tutkittiin Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmän sopivuutta toiminnan ohjaukseen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmä voi olla toimintolaskentajärjestelmän pohjana, koska se
kuvaa hyvin oppilaitosten toimintaa ja on helppo käyttää. Se soveltuu
kohtuullisesti myös tasapainotetun mittariston osaksi.
omistajayhteisöt joutuvat etsimään uusia keinoja toimintansa ohjaamiseksi.
Tällöin tukeudutaan teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joiden toimivuutta
oppilaitosten ohjauksessa ei tunneta.
Tämän työn tavoitteena on tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta
koulutusorganisaation ohjaukseen. Toimintolaskentaa käytetään nykyisin
hyvin yleisesti teollisuudessa. Myös jotkut nonprofit-organisaatiot ovat
ottaneet sen käyttöön. Tutkimus on kohdennettu Päijät-Hämeen
koulutuskonserniin, jossa tutkittiin Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmän sopivuutta toiminnan ohjaukseen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmä voi olla toimintolaskentajärjestelmän pohjana, koska se
kuvaa hyvin oppilaitosten toimintaa ja on helppo käyttää. Se soveltuu
kohtuullisesti myös tasapainotetun mittariston osaksi.