Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Abstract

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa.

Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua.

Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa.

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

The actors in a regional cluster of small firms form various networks of co-operation. In this study inter-firm networks were divided into three categories based on their main objectives by studying previous network- and knowledge management theories. These network types were production-, developer- and innovation based networks. The research problem was to determine, whether inter-firm networks could be categorized according to their main objectives, and whether there are differences in the organisation and the communication between different network types.

The subject of this research was a developing cluster of firms in the field of mechanical wood processing, the Imatra District Birch Centre. The method applied was case study, and the data collecting method was a theme interview. The collected data was processed by profiling and arranging by themes.

Three different network types emerged from the cluster on the basis of this research. These network types function as knowledge creating, knowledge transferring and knowledge implementing levels in the cluster.

There were differences between the main network categories when using relations, competence, the flow of information and leadership as the criteria. The most important type of network for this research subject was the developer network, because it strengthens the social capital in the area, and thus helps develop the other network types. If all network types in the area function properly, it is possible to gain a direct advantage in the production network from the product- or process innovations developed in the innovation network.

The regional cluster includes all the main types of networks and a single actor can be a member of all the types of network at the same time. The study suggests that the competitive advantage of the regional cluster of firms in the same industry can be achieved via inter-firm production-, developer- and innovation networks in the area. A simple tool to assess regional cluster was presented.