Suomalaisten osakerahastojen suorituskyvyn pysyvyys
Avelin, Jari (2005)
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten osakerahastojen suorituskyvyn pysyvyyttä (performance persistence). Tutkimus täydentää olemassa olevaa akateemista tutkimusta keskittymällä testaamaan eripituisia arviointi- ja sijoitusperiodeja. Lisätavoitteena on selvittää, ovatko jotkin suorituskyvyn mittareista muita parempia pysyvyyden tunnistamisessa.
Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään Kauppalehden toimittamaa rahastoaineistoa tammikuusta 1999 vuoden 2003 joulukuuhun. Tutkittavia osakerahastoja on yhteensä 28, joiden suorituskykyä mitataan kahdeksalla eri mittarilla. Tilastollisina menetelminä käytetään Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja Kendallin yhteensopivuuskerrointa.
Tutkimustulokset osoittavat jonkinasteista pysyvyyttä puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden tarkasteluperiodeilla. Kolmen vuoden tarkasteluperiodeilla pysyvyys on olematonta. Tulokset tukevat mm. Hendricksin ja muiden (1993) ja Sharpen (1995) tuloksia siinä, että mikäli pysyvyyttä esiintyy, on se lyhytaikaista. Poikkeuksellisen huonotuottoinen testijakso vaikuttaa kuitenkin tulosten yleistettävyyteen.
Tulevan suorituskyvyn ennustamisessa yhtä mittaria ei voida nostaa ylitse muiden. Myöskään eksponentaalinen tasoitus ei juuri vaikuttanut tunnuslukujen kykyyn tunnistaa pysyvyyttä.
Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään Kauppalehden toimittamaa rahastoaineistoa tammikuusta 1999 vuoden 2003 joulukuuhun. Tutkittavia osakerahastoja on yhteensä 28, joiden suorituskykyä mitataan kahdeksalla eri mittarilla. Tilastollisina menetelminä käytetään Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja Kendallin yhteensopivuuskerrointa.
Tutkimustulokset osoittavat jonkinasteista pysyvyyttä puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden tarkasteluperiodeilla. Kolmen vuoden tarkasteluperiodeilla pysyvyys on olematonta. Tulokset tukevat mm. Hendricksin ja muiden (1993) ja Sharpen (1995) tuloksia siinä, että mikäli pysyvyyttä esiintyy, on se lyhytaikaista. Poikkeuksellisen huonotuottoinen testijakso vaikuttaa kuitenkin tulosten yleistettävyyteen.
Tulevan suorituskyvyn ennustamisessa yhtä mittaria ei voida nostaa ylitse muiden. Myöskään eksponentaalinen tasoitus ei juuri vaikuttanut tunnuslukujen kykyyn tunnistaa pysyvyyttä.