Portfolion allokointi Euroopan markkinoilla: toimiala- vai maakohtainen strategia?

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kumpi on suomalaisen sijoittajan näkökulmasta tehokkaampi tapa allokoida portfolio Euroopan alueelle, maa- vai toimialalähestymistapa. Tätä tutkitaan käyttämällä aineistoa vuosilta 1999-2003. Tilanne ennen vuotta 1999 on aikaisempien tutkimusten perusteella melko hyvin selvillä, joten tutkimus antaa tuoretta tietoa siitä, miten poikkeuksellinen tuottohistoria vaikuttaa portfolion allokointiin.

Aihetta tutkitaan käyttämällä 16 Euroopan alueen maaindeksiä ja kymmentä toimialaindeksiä. Indeksit ovat logaritmisia nettotuottoindeksejä, ja niistä on laskettu korrelaatiot, keskihajonnat sekä tehokkaat rintamat. Indekseistä on myös muodostettu 11 esimerkkiportfoliota, joiden avulla on analysoitu erilaisten portfolioiden suorituskykyä.

Tuloksien mukaan maakohtaisella sijoitusstrategialla on etenkin laskevilla markkinoilla mahdollisuus saavuttaa parempi riski/tuotto-suhde, vaikka sijoitettaisiin pelkästään toimialoihin, joita yleisen käsityksen mukaan kannattaa suosia laskevilla markkinoilla. Toimialasijoittaminen taas tarjoaa hieman parempia mahdollisuuksia portfolion hajautukseen. Hajautuksen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle tulivat tutkimuksessa selvästi esiin. Toimialasijoittamisesta on suomalaiselle sijoittajalle erityistä hyötyä hajautuksen kannalta, koska näin voidaan valita toimialoja, joiden paino Suomen markkinaindeksissä on vähäinen.

The purpose of the study is to study which approach, country or sector approach, is more efficient way to allocate a portfolio on European markets from Finnish point of view,. This is done by using data from the beginning of 1999 to the end of year 2003. Recent time period of the study gives interesting point of view of how an unusual return period has affected on portfolio allocation.

Using logarithmic returns of 16 country and 10 sector indices, which include net dividend payments, these two approaches are compared. Correlations, standard deviations and efficient frontiers are calculated based on the indices. Performances of the different strategies are examined by using 11 different portfolios.

The results show that the country approach has performed better than the sector approach when both risks and returns are taken into account. This is the case even if assets are invested in those sectors, which are known to be efficient, when markets are bearish. However, the results show, that sector diversification offers greater benefits than diversifying by countries. The results also indicate that there are substantial benefits from international diversification for Finnish investor. Sector approach offers great diversification benefits for Finnish investor, because it is possible to invest in those sectors that whose weights on Finnish stock markets are low.