Tietämyksen kasvattamisen keinot Case: Handwise Oy:n tietämyksen kasvattaminen yksilön ja organisaation oppimisen keinoin

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää yksilön ja organisaation tietämystä sekä niiden kasvattamista. Tarkoituksena oli löytää yksilön ja organisaation tietämyksen yhdistäviä tekijöitä. Tutkimusmetodologia oli empiirinen deskriptiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen perustuen kymmeneen teemahaastatteluun.

Tutkimuksen tuloksena oli, että tietotyöntekijät kasvattavat omaa ja organisaation tietämystä samankaltaisin keinoin, eikä niiden välillä mielletty olevan suurtakaan eroa.

Työssä kokeminen yrityksen ja erehdyksen kautta kerrottiin tärkeimmäksi menetelmäksi kasvattaa omaa tietämystä. Kirjoja arvostettiin erityisen paljon tietämyksen kasvattamisessa ja se ohitti tiedon lähteenä jopa internetin. Työkollegat olivat kolmas tärkeä tietämyksen lähde. Kaksi tärkeintä edellytystä tietämyksen kasvattamisessa olivat opiskelun aikana saatu tietopohja sekä oma kiinnostus ja motivaatio.

Organisaation tietämyksen kasvattamisessa tärkeimmäksi tekijäksi nousivat dokumentointi, virheistä oppiminen, sisäinen kommunikointi, tietojärjestelmät ja avoin organisaatiokulttuuri. Tutkimuksen perusteella syntyi kolmivaiheinen malli tietämyksen kasvattamisen kehästä, jonka elementit ovat edellytykset, lähteet ja menetelmät. Kehän keskellä on työssä oppiminen, joka on tärkein tekijä tietämyksen kasvattamisessa.

Case-yrityksen toiminta oppivana organisaationa osoitti, että yrityksessä tulisi panostaa erityisesti oppimisen tukemiseen ja johtamiseen. Myös tiedon dokumentointi ja muuttaminen avoimeen muotoon sekä yrityksen prosessit tarvitsevat selkiyttämistä. Organisaation avoimuus ja ilmapiiri osoittautuivat hyviksi, mikä auttaa osaltaan tietämyksen kasvattamista.

The aim of the study was to explain the individual and organizational knowledge and process of creating them. The goal was to determine the combining factors of individual and organizational knowledge. The research methodology was an empiristic descriptive study and the research methods were qualitative basing on ten thematic interviews. The study indicated that knowledge workers create their own and organizational knowledge through similar methods, the differences between them were perceived very small. Experiencing through trial and error was seen as the most important method of creating individual knowledge. Books were valued especially high in knowledge creation and they even exceeded the internet as a source of information. Colleagues were seen as a third important source of information. The two most important qualifications in knowledge creation were the existing knowledge through studying and as personal characteristics interest and motivation. The most important factors in organizational knowledge creation turned out to be documentation, learning through errors, inner communication, information systems and open organization. The study resulted in a three-staged model of creating knowledge with three elements: qualifications, source and methods. Learning by working, the major factor in knowledge creation, is in the middle of the circle. The behavior of the Case-company as a learning organization indicated that the special emphasis should be on supporting learning and management. Also the documentation of information and changing it into a more open directionand also the company processes require clarification. The openness and the atmosphere of the organization turned out to be good, which for their part help in knowledge creation.