Laadun kehittämisen mahdollisuudet yliopistossa, tapaustutkimus Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun laadun kehittämisen mahdollisuudet. Tutkimusongelmaa lähestytään selvittämällä kirjallisuudesta laadun kehittämisen yleisiä perusedellytyksiä ja miten toimiminen julkisesti rahoitetulla sektorilla vaikuttaa niihin. Teollisuudesta peräisin olevat laadun kehittämisen j a laatujohtamisen menetelmät eivät yksin sovellu tietointensiiviseen akateemiseen maailmaan. Tietojohtaminen tuo yliopistojen laadun kehittämiseen uuden ulottuvuuden. Organisaatiot on nähtävä moniulotteisina tietoyöparistoina, joissa on mekaanisia, orgaanisia ja dynaamisia piirteitä. Näissä tietoympäristöissä on omat periaatteensa, joiden mukaan niiden toimintaa tehokkaimmin johdetaan, ja kriteerinsä, joiden pohjalta laatu määräytyy. Tutkimus osoittaa, että LTKK:n johto suhtautuu myönteisesti laadun kehittämiseen ja LTKK:ssa on monia kohteita, joiden laatua voidaan kehittää. Vaikka LTKK:ssa arvostetaan innovatiivisuutta, joka on dynaamisen ympäristön laadun kriteeri, kehittämisehdotukset tukivat lähes kokonaan orgaanisen ympäristön laatua. jonka kriteerinä on hallittu kehittäminen. Suurimmat haasteet laadun kehittämisessä ovat kenties dynaamisen ympäristön tavoitteiden tunnistaminen, henkilöstön asenteiden muuttaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen.

The main objective of this study is to establish ways of improving the quality at Lappeenranta University of Technology (LUT). The theoretical section considers the pre-requisites for quality improvement and their applicability in the public sector. Quality improvement methods and total quality management were originally developed for industry and are not suitable for the information-intensive academic world. Knowledge management will bring new insights into quality improvement at universities. Organisations should be viewed as multi-dimensional information environments that consist of mechanical, organic and dynamic characteristics. Each information-environment has its own principles, according to which it is managed the most efficiently, and criteria, which determine quality. The study shows that the university administration view quality improvement positively and there are many areas at LUT in which quality could be improved. Even though innovativeness, which is a criterion of a dynamic environment, is valued at LUT, proposals for improvement quality supported almost completely the quality of the organic environment, a criterion of which is controlled development. The greatest challenges to the development of quality are posed by the need to recognise the goals of dynamic environment, change attitudes, increase co-ordination and further develop a sense of community.