Jatkuvan säästämisen kohdentuminen ja sijoitustuotteiden kustannusrakenteista. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkaiden jatkuvan säästämisen kohdentumista tulevaisuudessa ja samalla analysoida sijoitustuotteiden kustannusrakenteita pankin näkökulmasta. Lisaksi tutkitaan sijoittajien käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, vertaillaan eri tuotteiden arvoketjuissa kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ja tuottojen muodostumista toisiinsa pyrkien saamaan tuotteille edullisuusjärjestys sekä selvitetään asiakkaiden ja pankin mieltymyksien kohtaamista. Tutkielman teoriaosassa määritellään käsitteet ja perehdytään aikaisempiin tutkimuksiin sijoittajakäyttäytymisestä. Teoriaosan pohjalta muodostetaan oletushypoteeseja, joita käytetään empiirisen osan jatkuvan säästämisen kyselytutkimuksen analysoinnissa. Kustannusrakenteita käsittelevässä empiirisessä osassa teoriaosaa hyödynnetään haastattelututkimuksen pohjana. Tutkimuksessa käytetään lähinnä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimustulosten mukaan sijoittajakäyttäytyminen tulee muuttumaan ja jatkuva säästäminen tulee kohdistumaan tileistä enemmän muihin sijoitustuotteisiin, erityisesti sijoitusrahastoihin. Sijoitustuotteiden kustannusrakenteissa ATK- ja henkilöstökulut aiheuttavat kannattavuuseroja tuotteiden välille.

The objective of this study is to determine the future allocation of the continuous saving of clients of Etelä-Karjalan Osuuspankki (the Bank) and, at the same time, to analyse the structure of different investment instruments from the Bank's perspective. This study also investigates behavioural finance, compared, for different investment instruments, the factors that generate costs as well as the formation of revenue in the value chains of the instruments with the aim of ranking these instruments in terms of their profitability, and looks at how well the preferences of customers meet those of the bank. The theoretical section of this thesis is divided into two parts: the determination of the concepts used here and a discussion of former studies related to behavioural finance. Hence, the default hypotheses, which are formed on the basis of the theoretical section, are used in the empirical section for the analysis of a survey of continuous saving. In the empirical part on cost structures, the theoretical section is utilised as the basis for an interview survey. The so-called action-oriented research approach method is mainly used in this study. According to the results of the study, behavioural finance is going to change and the allocation of continuous saving will shift from accounts to other instruments, especially investment funds, to a growing extent. As for the cost structures of