Maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välisen rjauksen vaikutus matkailuyrityksen talouteen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin matkailuyrityksen kannattaisi maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välillä pyrkiä minimoidakseen maksettavien verojen määrä. Tutkielmassa vertaillaan maaseutu-matkailuyritystoiminnan mahdollisia vaihtoehtoisia veroratkaisuja. Esimerkkitapauksessa tehdään vaihtoehtolaskelmia matkailuyritystoiminnan verotuksesta todellisen maatalouden tuloverolain mukaan verotetun toiminnan lisäksi elinkeinoverolain mukaan verotettavasta toiminimenä harjoitetusta matkailuyritystoiminnasta sekä elinkeinoverolain mukaan verotettavasta erilliseksi osakeyhtiöksi yhtiöitetystä matkailuyritystoiminnasta.

Tutkielmassa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tukimusta. Tutkimusstrategiana on kokeellinen tutkimus, mikä on toteutettu valitsemalla matkailuyritysjoukosta todellinen matkailuyritys, jonka verotusta on tarkasteltu valittujen muuttujien muuttuessa.

Tutkielman esimerkkitapauksessa matkailuyritystoiminnan muodostaman liikevaihdon ollessa pieni on maatalouden tuloverolain mukainen toiminta selvästi edullisempaa kuin elinkeinoverolain mukaan verotettava matkailuyritystoiminta. Matkailuyritystoiminnan noustessa selvästi merkittävämmäksi liiketoiminnan muodostajaksi kuin maatalouden muodostuu matkailuyritystoiminnan osakeyhtiöittäminen elinkeinoverolain piiriin verotuksellisesti yhtä edulliseksi ratkaisuksi kuin maatalouden tuloverolain mukaisesti toimiminen. Verojen määrään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä liikevaihdon ja kulurakenteen lisäksi ovat tasausvaraus (maatalouden tuloverolaki), toimintavaraus (elinkeinoverolaki) sekä nettovarallisuustaso.

The aim of the dissertation is to examine which fiscal solutions between the Agriculture and Forestry Income Tax Act and Business Tax Act are preferential for an enterprise in the tourism sector in order to minimise the amount of taxes. Alternative fiscal solutions available for rural tourism entrepreneurship are compared in the dissertation. In the case study, alternative calculations on the taxation of tourism entrepreneurship are made in three different scenarios, namely - Taxation of tourism entrepreneurship pursuant to the Agriculture and Forestry Income Tax Act - Taxation of tourism entrepreneurship engaged as a commercial name pursuant to the Business Tax Act - Taxation of tourism entrepreneurship hived off to a separate joint-stock company pursuant to the Business Tax Act.

Quantitative research method has been applied in the dissertation. The research strategy is experimental, i.e. an existent enterprise has been chosen among a group of enterprises in the tourism sector. The taxation of the chosen enterprise has been examined in relation to the three chosen scenarios.

The case study indicates that when the turnover of the tourism entrepreneurship is low, business operations in the scope of the Agriculture and Forestry Income Tax Act are clearly more preferential than operations pursuant to the Business Tax Act. When the tourism entrepreneurship forms a clearly more considerable part of the business activities than agriculture, offers the founding of a separate joint-stock company pursuant to the Business Tax Act as favourable tax status as business operations within the scope of the Agriculture and Forestry Income Tax Act. Besides turnover and expenditure structure, the central factors influencing the amount of taxes are equalisation reserve (Agriculture and Forestry Income Tax Act), operational reserve (Business Tax Act) and the level of net assets.