Tutkimus- ja kehittämismenojen tilinpäätöskäsittely suomalaisen käytännön, IFRS normiston ja US GAAP normiston mukaan

Abstract

Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tullut merkittävä osa yrityksen arvosta ja kuluista. Tutkielman tarkoituksena on tehdä teoreettinen katsaus siihen kuinka tutkimus- ja kehittämismenot raportoidaan suomalaisen käytännön, IFRS normiston ja US GAAP nromiston mukaan. Tarkastelu aloitetaan käsittelemällä eri normistojen taustoilla olevia viitekehyksiä. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelyä eri tilinpäätösnormistojen mukaan. Suomessa tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelyssä korostuu varovaisuuden periaate, joka ei näy vahvasti kansainvälisissä normistoissa. US GAAP normiston yhteydessä esiin nousee konservatiivisuuden vaatimus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kehittämismenot on mahdollista aktivoida ja IFRS normiston mukaan kehittämismenot on pakko aktivoida tiettyjen edellytysten täyttyessä. US GAAP normien mukaan tutkimus- ja kehittämismenojen aktivointi on kielletty. Menojen aktivointimahdollisuudet ovat merkittävin ero tilinpäätösnormistojen välillä.

Research and development activity has become a significant part of companies' value and costs. A purpose of this study is to make theoretical examination on different reporting ways of research and development costs according to Finnish GAAP, IFRS and US GAAP. It begins by examining conceptual frameworks. After this it is moved to examine research and development costs from the point of view of different norms of financial statements. In Finland prudence is highlighted in treatment of research and development costs. Prudence is not so strong principle in IFRS and US GAAP as it is in Finland. Concervatism can be found in US GAAP. According to Finnish GAAP development costs can be activated, according to IFRS development costs has to be activated if certain criteria is satisfied. US GAAP forbids activation of research and development costs. The possibility to activate research and development costs is the most significant difference between the norms.