Virtuaalisuus esimiesviestinnässä

Abstract

Pro gradu tutkielman tavoitteena on kuvata virtuaalisten viestintätyökalujen käyttöä osana esimiesviestintää. Erityisesti työssä käsitellään esimiesviestintää tehostavia keinoja sekä kriteereitä, joiden mukaan virtuaalinen viestintätyökalu voidaan valita eri viestintätilannetta kohden. Tarkoituksena oli myös empiirisen tutkimuksen avulla kartoittaa suomalaisten esimiesten virtuaalisten viestintätyökalujen käyttöä osana heidän esimiestyötään. Tutkielman empiiristä osiota varten haastateltiin kymmentä esimiestä eri yrityksistä ja toimi-aloilta. Tutkimuksen analyysi tehtiin käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Virtuaaliset viestintätyökalut nähtiin erittäin tärkeäksi osaksi esimiesten arkipäiväisiä toimia. Niiden valinnassa käytettiin erilaisia kriteereitä, joista tärkeimmät perustuivat rationaaliseen valintaan. Erilaisia esimiesviestinnällisiä keinoja viestinnän tehostamiseksi käytettiin vähän. Tutkimuksen perusteella voitiin myös tehdä johtopäätös, että virtuaalisten viestintätyökalujen luokittelussa oli ristiriitoja haastateltavien kokemuksiin peilattuna.

The goal of master´s thesis is to describe the usage of virtual communication tools in superior-subordinate communication. Especially the measures for achieving more efficient superior-subordinate communication and the main selection criteria of virtual communication tools for different situations are discussed in this paper. The goal of the empirical research of this thesis is to determine the usage of virtual communication tools by Finnish superiors in part of their daily routines. For the empirical part ten superiors from different organizations and business areas were interviewed. The empirical analyze was conducted using qualitative research methods. Virtual communication tools were seen as important part of superiors´ daily routines. Different criteria were used in the selection of virtual communication tools. Most criteria used were based on a rational choice of the virtual tool. Measures for achieving more efficient superior-subordinate communication were barely used. According the interviews made for the empirical analyze there can be found some differences in the theoretical and empirical view in the classification of virtual communication tools.