Competence Development and Capacity Building of Sawmill Enterprises in Kenya – A Human Resources Development Approach
Kiuru, Juha (2009)
Diplomityö
Kiuru, Juha
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200909092095
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200909092095
Tiivistelmä
The Kenyan forestry and sawmilling industry have been subject to a changing environment since 1999 when the industrial forest plantations were closed down. This has lowered raw material supply and it has affected and reduced the sawmill operations and the viability of the sawmill enterprises. The capacity of the 276 registered sawmills is not sufficient to fulfill sawn timber demand in Kenya. This is because of the technological degradation and lack of a qualified labor force, which were caused because of non-existent sawmilling education and further training in Kenya. Lack of competent sawmill workers has led to low raw material recovery, under utilization of resources and loss of employment. The objective of the work was to suggest models, methods and approaches for the competence and capacity development of the Kenyan sawmilling industry, sawmills and their workers. A nationwide field survey, interviews, questionnaire and literature review was used for data collection to find out the sawmills’ competence development areas and to suggest models and methods for their capacity building. The sampling frame included 22 sawmills that represented 72,5% of all the registered sawmills in Kenya. The results confirmed that the sawmills’ technological level was backwards, productivity low, raw material recovery unacceptable and workers’ professional education low. The future challenges will be how to establish the sawmills’ capacity building and workers’ competence development. Sawmilling industry development requires various actions through new development models and approaches. Activities should be started for technological development and workers’ competence development. This requires re-starting of vocational training in sawmilling and the establishment of more effective co-operation between the sawmills and their stakeholder groups. In competence development the Enterprise Competence Management Model of Nurminen (2007) can be used, whereas the best training model and approach would be a practically oriented learning at work model in which the short courses, technical assistance and extension services would be the key functions. Kenian metsätalouden ja sahateollisuuden toimintaympäristö on ollut muutosten alaisena vuodesta 1999 alkaen, jolloin istutusmetsien hakkuukielto astui voimaan. Tämän seurauksena sahojen raaka-aineen toimitukset ovat häiriintyneet, sahojen toiminta vaikeutunut ja kannattavuus heikentynyt. 276 rekisteröidyn sahan kapasiteetti ei riitä tyydyttämään Kenian sahatavaran tarvetta, mikä johtuu sahojen alhaisesta teknologiasta ja ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, jotka ovat seurauksia alan perus- ja jatkokoulutuksen puutteesta. Edellä mainitut seikat ovat johtaneet alhaiseen raaka-aineen hyötysuhteeseen, resurssien alhaiseen hyödyntämiseen ja useiden tuhansien työpaikkojen menetyksiin. Työn tavoitteena oli ehdottaa malleja, menetelmiä ja lähestymistapoja Kenian sahateollisuuden, sahojen ja niiden työntekijöiden osaamisen ja kapasiteetin kehittämiseen. Valtakunnallisen kenttätutkimuksen, haastatteluiden, kyselylomakkeen ja kirjallisuus-katsauksen avulla kerättiin tietoa, jonka avulla kartoitettiin kehittämis-alueita ja ehdotettiin malleja ja menetelmiä sahojen kapasiteetin ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Tutkimusotos käsitti 22 sahaa, jotka edustivat 72,5% Keniassa rekisteröidyistä sahoista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että sahojen teknologian taso oli taantumuksellista, tuottavuus ja raaka-aineen hyödyntäminen alhaisia ja työntekijöiden koulutustaso matala. Suurimpia haasteita ovat sahojen kapasiteetin ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen. Sahateollisuuden kehittäminen vaatii useita toimenpiteitä, uusia kehittämismalleja ja tehokkaampia menetelmiä. Toimenpiteet tulisi aloittaa sahateknologian kehittämisestä ja samanaikaisesti tapahtuvasta työntekijöiden osaamisen kehittämisellä. Tämä vaatii saha-alan ammatillisen koulutuksen uudelleenaloittamista ja tehokkaampaa yhteistyötä sahojen ja niiden sidosryhmien välillä. Osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa Nurmisen (2007) kehittämän osaamisen hallinnan prosessimallin avulla. Koulutusmallina parhaiten toimisi käytäntöpainotteinen työssä oppimisen malli, missä lyhytkurssit, tekninen apu ja suora sahoille osoitettu neuvontatoiminta olisivat tehokkaimpia toimenpiteitä.