Hiljainen tieto organisaation voimavarana

Abstract

Tämän pro gradu tutkii miten olemassa oleva henkilöstön hiljainen tieto voidaan suunnata organisaation päämäärien saavuttamiseksi ja samalla ylläpitää työyhteisön kehittymistä. Tutkimuksen ydinkysymyksiä ovat miten ja millä ehdoilla saada hiljainen tieto organisaation käyttöön? Tutkimuksessa avataan hiljaisen tiedon käsitettä, tutkitaan vaikuttavuutta ja selvitetään aiempaa tutkimusaineistoa. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien palvelujen luomiseen, täytyy sitä jakaa ja muuttaa se organisaatiota palvelevaksi hyödylliseksi resurssiksi. Työn empiirinen osuus koostuu haastatteluista, joissa pyritään selvittämään miten hiljainen tieto havaitaan, millä ehdoilla sitä luovutetaan ja miten sitä organisaatiossa hyödynnetään. Tulokset osoittavat, että organisaation tiedon pääoma on usein totuttu yhdistämään vain patentteihin, tavaramerkkeihin tai aineettomiin oikeuksiin. Todellisuudessa hiljainen osaamistieto, josta tulee yritykselle lisäarvoa tuottavaa pääomaa, on paljolti kokonaan muualla.

This thesis examines how staff’s tacit knowledge can but utilised in reaching an organisation’s targets while at the same time developing the work community. Key questions of the study are how and under what conditions tacit knowledge can be utilised by an organisation. The study examines the concept of tacit knowledge, investigates effectiveness, and looks at earlier research material. Before knowledge can be used in creating new services, it has to be shared and transformed into a resource serving the organisation. The empirical part of the study is comprised of interviews aiming at discovering how tacit knowledge is detected, under what conditions it is distributed, and how it is used in the organisation. The results indicate that an organisation’s knowledge capital is traditionally associated only with patents, trademarks or intangible rights. In reality, however, tacit knowledge resulting in value-adding capital is largely located entirely elsewhere.