Sijoituspalveluita tarjoavan tiedonantovelvollisuus vakuutussopimuslain ja arvopaperimarkkinalain mukaan. Case: Blomqvist
Juuti, Taina (2010)
Tiivistelmä
Tämän lainopillisen tutkimuksen aiheena on sijoituspalveluita tarjoavan tahon tiedonantovelvollisuus ei-ammattimaista asiakasta kohtaan. Tiedonantovelvollisuutta käsitellään sekä vakuutussopimuslain että arvopaperimarkkinalain kannalta.
Viime vuosikymmenien aikana tiedonantovelvollisuuksiin liittyvä sääntely on lisääntynyt suuresti pankkisektorilla. Tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on antaa asiakkaalle riittävät tiedot perutellun päätöksen tekemiseksi. Riittävä tiedonannon taso vaihtelee tapauksesta ja asiakkaasta riippuen. Joissakin sijoituspalvelutyypeissä yleinen tiedonanto riittää, kun taas toisissa vaaditaan tuote- ja asiakaskohtaista erityistä tietoa. Yleisesti ottaen ei-ammattimaiset asiakkaat tarvitsevat enemmän tietoa kuin ammattimaiset asiakkaat. Yleisenä sääntönä voidaan kuitenkin esittää, että mitä suurempi taloudellinen merkitys palvelulla on asiakkaalle, sitä kattavampi tulisi tiedonantovelvollisuuden olla. The topic of this juridical study is an obligation to provide information in investment services for non-professional customers. The obligation to provide information is dealt with both insurance law’s and security market law’s point of view.
During the last decades, the obligation to provide advice and information in the banking sector has increased dramatically. The purpose of an obligation to provide information is to give a customer adequate information for justified decision. The effective level of information that needs to be provided may vary from case to case and customer to customer. For some types of investment services general information will suffice, whereas other types will necessitate product and customer specific information. Generally, non-professional customers will need more information than professional customers. As a common rule can be stated that the greater the economic significance of the service is for the customer, the more comprehensive the obligation to provide information is.
Viime vuosikymmenien aikana tiedonantovelvollisuuksiin liittyvä sääntely on lisääntynyt suuresti pankkisektorilla. Tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on antaa asiakkaalle riittävät tiedot perutellun päätöksen tekemiseksi. Riittävä tiedonannon taso vaihtelee tapauksesta ja asiakkaasta riippuen. Joissakin sijoituspalvelutyypeissä yleinen tiedonanto riittää, kun taas toisissa vaaditaan tuote- ja asiakaskohtaista erityistä tietoa. Yleisesti ottaen ei-ammattimaiset asiakkaat tarvitsevat enemmän tietoa kuin ammattimaiset asiakkaat. Yleisenä sääntönä voidaan kuitenkin esittää, että mitä suurempi taloudellinen merkitys palvelulla on asiakkaalle, sitä kattavampi tulisi tiedonantovelvollisuuden olla.
During the last decades, the obligation to provide advice and information in the banking sector has increased dramatically. The purpose of an obligation to provide information is to give a customer adequate information for justified decision. The effective level of information that needs to be provided may vary from case to case and customer to customer. For some types of investment services general information will suffice, whereas other types will necessitate product and customer specific information. Generally, non-professional customers will need more information than professional customers. As a common rule can be stated that the greater the economic significance of the service is for the customer, the more comprehensive the obligation to provide information is.