Teollisuuden kunnossapitopalveluiden kustannusmalli yritysverkostossa

Abstract

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli luoda yleisellä tasolla teollisuuden kunnossapitopalveluille kustannusmalli käytännön päätöstilanteiden avuksi. Kustannusmallin tarkoitus oli, että sitä voidaan käyttää kaikissa päätöstilanteissa, joissa pyritään vaikuttamaan kunnossapidon aiheuttamiin kustannuksiin, joko kunnossapitopalveluiden tarjoajan tai asiakkaan tai molempien toimesta. Kustannusmalli eroaa perinteisistä kustannusmalleista näkökulmansa osalta. Aiemmin kehitetyissä teollisuuden kunnossapitopalveluiden kustannusmalleissa on esitetty palveluntarjoajan omat kustannukset tai asiakkaan kustannukset, mutta ei molempia kustannuksia samanaikaisesti.

Kustannusmallia testattiin pienessä yritysverkostossa, johon kuului Sellutehdas, Kunnossapitoyhtiö ja Laitetoimittaja. Verkostossa kunnossapitoprosesseja tutkittiin tapaustutkimuksen keinoin. Tutkittuja tapauksia oli yhteensä kolme kappaletta, joista kaikki sijoittuivat sellun valmistusprosessin eri vaiheisiin ja ne olivat luonteeltaan hyvin erilaisia.

Työn teoriaosa pohjautuu pääasiassa teollisuuden kunnossapitoa käsitteleviin artikkeleihin, tutkimuksiin ja kirjoihin. Lisäksi käsitellään hinnoittelun ja kustannuslaskennan teoriaa. Työn empiirinen osa perustuu haastatteluihin ja yrityksiltä saatuihin kustannustietoihin. Haastattelujen ja kustannustietojen avulla testattiin kustannusmallia. Testauksen jälkeen analysoitiin saatuja tuloksia ja kustannusmallia.

Työn keskeiset tulokset liittyivät siihen, mitä kustannuksia tulee huomioida kustannusmallissa ja millainen on käyttökelpoinen kustannusmalli. Kustannusmallin käyttöön ja kehittämiseen liittyi myös ongelmia, jotka tuodaan työn loppuvaiheessa esille. Keskeinen ongelma mallin käytössä oli, että yritysverkoston osapuolet eivät halunneet avata euromääräisiä kustannustietojaan vielä toisilleen. Tämän vuoksi kustannusmallissa esitetään ainoastaan kustannuserien prosentuaalisia osuuksia yritysten aiheutuneista kunnossapidon kokonaiskustannuksista. Pelkkien prosentuaalisten kustannusten analysoiminen oli haasteellisempaa, koska esimerkiksi kustannusten suuruusluokka näkyy vain euroissa.

The main objective of the research is to create a cost model at the general level for the industrial maintenance services. The purpose of the cost model is that it can be used in all decision-making situations where the goal is to influence maintenance costs caused by either the maintenance provider or by the customer. The cost model differs from the traditional cost models’ viewpoints. Earlier pricing methods for services are more from the provider’s or customer’s perspective, but not from both perspectives at the same time.

The cost model has been tested in a small business network, which included a Pulp Mill, Maintenance Company and an Equipment Provider. Maintenance processes were investigated in the network through a case study. The study contains three separate cases. The case examples are taken from different phases in the pulp manufacturing process and are very different in nature.

The theoretical part of the study is mainly based on previous studies on industrial maintenance, books and articles. The study also deals with pricing and cost accounting theory. The empirical part of the study is based on costing information from interviews and information given by the network companies. The cost model was tested on the basis of the interviews and the cost data. After testing, the results and the cost model were analyzed.

The key results of the study concern the costs that should be considered in the cost model and how a useful cost model is constructed. The problems relating to the use and development of the cost model are introduced in the latter part of the thesis. A key problem with the model used was that the partners in the company network were yet unwilling to reveal exact cost information in euros to each other. Therefore the cost model presents only cost items percentages of the companies’ incurred total maintenance costs. Analyzing just the percentages is more challenging; for example, the total magnitude of costs is shown only in euros.