Käyttökokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta organisaatioiden välisessä sisältötuotannossa
Salmela, Erno; Happonen, Ari (2011)
2011
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-038-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-038-2
Tiivistelmä
Raportissa tarkastellaan sosiaalisen median soveltamisen käyttökokemuksia eri organisaatioiden yhdessä suorittamassa sisältötuotantotyössä. Kokemuksia selvitettiin sisältötuotantokokeilulla, joka suoritettiin kahden viikon aikana Yammer-työkalua hyödyntäen. Kokeiluun osallistui 25 henkilöä 14 eri organisaatiosta, joista suurella osalla ei ollut aikaisempia keskinäisiä liiketoimintakytköksiä. Aiheena verkkotyöskentelyssä oli ideaprosessin johtaminen, joka näytti olevan ajankohtainen aihe monelle yritykselle. Käsitellyn aiheen lisäksi kokeiluun osallistuneita organisaatioita kiinnosti vähintäänkin yhtä paljon saada kokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta yritystoiminnassa.
Kokeiluun osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöiden suuri määrä osoittaa käsitellyn aiheen ja/tai sosiaalisen median käyttökokemusten saamisen kiinnostaneen ihmisiä. Sen sijaan sisältötuotantoaktiivisuus olisi voinut olla parempi. Sisältötuotanto jäi liiaksi muutamien käyttäjien harteille. Pääsyyksi vähäiselle sisältötuotantoaktiivisuudelle kerrottiin olleen aikapulan eli kokeiluun ei ollut haluttu tai osattu varata etukäteen riittävästi aikaa. Joka tapauksessa kokeilusta saatiin ulos hyvä sisältöpaketti ideaprosessin johtamisesta ja sitä tullaan jalostamaan jatkossa eteenpäin muissa kommunikointikanavissa. Syntyneen sisällön lisäksi kokeilusta saatiin käyttökokemuksia sosiaalisen median mahdollisuuksista ja haasteista organisaatioiden välisessä toiminnassa.
Suoritetun kokeilun perusteella sosiaalinen media soveltuu toisistaan riippumattomien organisaatioiden kommunikointikanavaksi, mutta tällä hetkellä näytetään olevan sen suhteen vielä oppimiskäyrän alkuvaiheissa. Sosiaalinen media tullee kuitenkin olemaan lähivuosina luonnollinen kommunikointityökalu myös liiketoiminnan puolella, mikä on tärkeää kriittisen, sisältöä tuottavan, käyttäjämassan saavuttamiseksi.
Kokeiluun osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöiden suuri määrä osoittaa käsitellyn aiheen ja/tai sosiaalisen median käyttökokemusten saamisen kiinnostaneen ihmisiä. Sen sijaan sisältötuotantoaktiivisuus olisi voinut olla parempi. Sisältötuotanto jäi liiaksi muutamien käyttäjien harteille. Pääsyyksi vähäiselle sisältötuotantoaktiivisuudelle kerrottiin olleen aikapulan eli kokeiluun ei ollut haluttu tai osattu varata etukäteen riittävästi aikaa. Joka tapauksessa kokeilusta saatiin ulos hyvä sisältöpaketti ideaprosessin johtamisesta ja sitä tullaan jalostamaan jatkossa eteenpäin muissa kommunikointikanavissa. Syntyneen sisällön lisäksi kokeilusta saatiin käyttökokemuksia sosiaalisen median mahdollisuuksista ja haasteista organisaatioiden välisessä toiminnassa.
Suoritetun kokeilun perusteella sosiaalinen media soveltuu toisistaan riippumattomien organisaatioiden kommunikointikanavaksi, mutta tällä hetkellä näytetään olevan sen suhteen vielä oppimiskäyrän alkuvaiheissa. Sosiaalinen media tullee kuitenkin olemaan lähivuosina luonnollinen kommunikointityökalu myös liiketoiminnan puolella, mikä on tärkeää kriittisen, sisältöä tuottavan, käyttäjämassan saavuttamiseksi.