Solution Business Model for Energy Efficiency
Salmela, Elina (2011)
Tiivistelmä
This study examined solution business models and how they could be applied into energy efficiency business. The target of this study was to find out, what a functional solution business model applied to energy efficiency improvement projects is like. The term “functionality” was used to refer not only to the economic viability but to environmental and legal aspects and also to the implement of Critical Success Factors (CSFs) and the ability to overcome the most important market barriers and risks.
This thesis is based on a comprehensive literature study on solution business, business models and energy efficiency business. This literature review was used as a foundation to an energy efficiency solution business model scheme. The created scheme was tested in a case study which studied two different energy efficiency improvement projects, illustrated the functionality of the created business model and evaluated their potential as customer targets.
Solution approach was found to be suitable for energy efficiency business. The most important characteristics of a good solution business model were identified to be the relationship between the supplier and customer, a proper network, knowledge on the customer’s process and supreme technological expertise. Thus the energy efficiency solution business was recognized to be particularly suitable for example for energy suppliers or technological equipment suppliers. Because the case study was not executed from a certain company’s point of view, the most important factors such as relationships and the availability of funding could not be evaluated. Although the energy efficiency business is recognized to be economically viable, the most important factors influencing the profitability and the success of energy efficiency solution business model were identified to be the proper risk management, the ability to overcome market barriers and the realization of CSFs. Tässä työssä tutkittiin ratkaisuliiketoimintamalleja ja sitä, miten ne ovat sovellettavissa energiatehokkuusliiketoimintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen ratkaisuliiketoimintamalli toimisi parhaiten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa. Liiketoimintamallin toimivuutta tarkasteltiin paitsi taloudellisesta näkökulmasta, myös ympäristön ja lainsäädännön näkökulmista sekä erityisten markkinaesteiden, riskien ja menestystekijöiden kautta.
Työ perustuu pitkälti kattavaan kirjallisuuskatsaukseen ratkaisukeskeisestä liiketoiminnasta, liiketoimintamalleista sekä energiatehokkuusliiketoiminnasta, jonka pohjalta luotiin hahmotelma energiatehokkuusprojektiin sopivasta ratkaisuliiketoimintamallista. Työssä tutkittiin myös kahta energiatehokkuusprojektia, joiden toimivuutta ja taloudellisuutta asiakaskohteina arvioitiin luodun mallin perusteella.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ratkaisunäkökulma sopii hyvin energiatehokkuusliiketoimintaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin asiakkaan ja ratkaisuntuottajan väliset suhteet ja luottamus, asiakkaan prosessin erinomainen tuntemus sekä vankka tekninen osaaminen. Siksi energiatehokkuusliiketoiminta toimisi erityisen hyvin esimerkiksi osana energianjakelijoiden tai laitteistotoimittajien liiketoimintaa. Vaikka energiatehokkuusratkaisut todettiin taloudellisesti kannattaviksi, tärkeimpiä tekijöitä, kuten rahoitusjärjestelyjä, yrityssuhteita sekä todellista toimivuutta, ei voitu arvioida todenmukaisesti, sillä tapaustutkimusta ei tehty tietyn yrityksen näkökulmasta. Projektien taloudellisuuttakin tärkeämmäksi tekijäksi nousivat kuitenkin riskienhallinta ja erilaisten menestystekijöiden toteutuminen.
This thesis is based on a comprehensive literature study on solution business, business models and energy efficiency business. This literature review was used as a foundation to an energy efficiency solution business model scheme. The created scheme was tested in a case study which studied two different energy efficiency improvement projects, illustrated the functionality of the created business model and evaluated their potential as customer targets.
Solution approach was found to be suitable for energy efficiency business. The most important characteristics of a good solution business model were identified to be the relationship between the supplier and customer, a proper network, knowledge on the customer’s process and supreme technological expertise. Thus the energy efficiency solution business was recognized to be particularly suitable for example for energy suppliers or technological equipment suppliers. Because the case study was not executed from a certain company’s point of view, the most important factors such as relationships and the availability of funding could not be evaluated. Although the energy efficiency business is recognized to be economically viable, the most important factors influencing the profitability and the success of energy efficiency solution business model were identified to be the proper risk management, the ability to overcome market barriers and the realization of CSFs.
Työ perustuu pitkälti kattavaan kirjallisuuskatsaukseen ratkaisukeskeisestä liiketoiminnasta, liiketoimintamalleista sekä energiatehokkuusliiketoiminnasta, jonka pohjalta luotiin hahmotelma energiatehokkuusprojektiin sopivasta ratkaisuliiketoimintamallista. Työssä tutkittiin myös kahta energiatehokkuusprojektia, joiden toimivuutta ja taloudellisuutta asiakaskohteina arvioitiin luodun mallin perusteella.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ratkaisunäkökulma sopii hyvin energiatehokkuusliiketoimintaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin asiakkaan ja ratkaisuntuottajan väliset suhteet ja luottamus, asiakkaan prosessin erinomainen tuntemus sekä vankka tekninen osaaminen. Siksi energiatehokkuusliiketoiminta toimisi erityisen hyvin esimerkiksi osana energianjakelijoiden tai laitteistotoimittajien liiketoimintaa. Vaikka energiatehokkuusratkaisut todettiin taloudellisesti kannattaviksi, tärkeimpiä tekijöitä, kuten rahoitusjärjestelyjä, yrityssuhteita sekä todellista toimivuutta, ei voitu arvioida todenmukaisesti, sillä tapaustutkimusta ei tehty tietyn yrityksen näkökulmasta. Projektien taloudellisuuttakin tärkeämmäksi tekijäksi nousivat kuitenkin riskienhallinta ja erilaisten menestystekijöiden toteutuminen.