Korjausvelka
Kesälä, Arto; Koivula, Heikki (2012)
Kandidaatintyö
Kesälä, Arto
Koivula, Heikki
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205245591
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205245591
Tiivistelmä
Korjausvelka on terminä uusi ja melko vieras. Se kuvaa, kuinka paljon infrastruktuuriin on
menneinä vuosina jäänyt investoimatta, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Hyvä
kunto taas voidaan määrittää niin, että se tarkoittaa esimerkiksi 70 tai 80 %:a hankintahinnasta.
Työn tarkoitus on selventää, kuinka Suomen infrastruktuurin korjausvelka on syntynyt ja
kehittynyt, mikä on korjausvelan nykytilanne ja mitkä ovat sen aiheuttamat ongelmat ja kuinka
nämä ongelmat voidaan selättää.
Korjausvelkaa syntyy pääasiassa, kun kunnossapito on vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen.
Absoluuttisena arvona mitattuna korjausvelkaa on selvästi eniten rakennuksissa. Suhteellisena
arvona koko kannan arvosta mitattuna korjausvelkaa on lähes yhtä paljon rakennuksissa,
liikenneverkoissa ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä. Suurin ongelma korjausvelan vuoksi on se,
että rakenteet eivät enää tuota sitä maksimaalista hyötyä, joka niistä olisi saatavissa, jos ne olisivat
hyvässä kunnossa. Korjausvelkaa voidaan selättää suunnitelmallisilla elinkaarihankkeilla, tarkalla
korjausrakentamisen strategialla ja esimerkiksi purkamalla huonokuntoisimmat rakenteet ja
korvaamalla ne uusilla rakenteilla.
menneinä vuosina jäänyt investoimatta, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Hyvä
kunto taas voidaan määrittää niin, että se tarkoittaa esimerkiksi 70 tai 80 %:a hankintahinnasta.
Työn tarkoitus on selventää, kuinka Suomen infrastruktuurin korjausvelka on syntynyt ja
kehittynyt, mikä on korjausvelan nykytilanne ja mitkä ovat sen aiheuttamat ongelmat ja kuinka
nämä ongelmat voidaan selättää.
Korjausvelkaa syntyy pääasiassa, kun kunnossapito on vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen.
Absoluuttisena arvona mitattuna korjausvelkaa on selvästi eniten rakennuksissa. Suhteellisena
arvona koko kannan arvosta mitattuna korjausvelkaa on lähes yhtä paljon rakennuksissa,
liikenneverkoissa ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä. Suurin ongelma korjausvelan vuoksi on se,
että rakenteet eivät enää tuota sitä maksimaalista hyötyä, joka niistä olisi saatavissa, jos ne olisivat
hyvässä kunnossa. Korjausvelkaa voidaan selättää suunnitelmallisilla elinkaarihankkeilla, tarkalla
korjausrakentamisen strategialla ja esimerkiksi purkamalla huonokuntoisimmat rakenteet ja
korvaamalla ne uusilla rakenteilla.