Pankin reaalioptiot kriisiytyneiden asiakasyrityksien riskienhallinnallisessa lisäluototuksessa
Eerola, Timo (2012)
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut tutkia pankin mahdollisuuksia soveltaa reaalioptioajattelua kriisiyrityksien käyttöpääomaan liittyvissä lisäluototusprosesseissa. Kohdepankin rahoitusasiantuntijoita haastattelemalla ja esimerkkitapauksiin tutustumalla tutkia on tutkittu pk-yritysten lisäluototusprosessia ja reaalioptioteorian soveltuvuutta luottoriskinhallintaan.
Tutkimuksessa saatiin selville, että pankin luottoprosessin päätöksentekologiikassa on selkeitä yhteneväisyyksiä reaalioptioajattelun kanssa, mutta tietoisesti pankin asiantuntijat eivät sovella reaalioptioteoriaa toimintaansa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiedostamattoman reaalioptioajattelun hyödyntämisaktiivisuus lisääntyy pankissa sitä mukaa, kun asiakaskohtainen riski kasvaa. Lisäksi kohdepankin asiantuntijat suhtautuivat luottoprosessissa kriisiyrityksille myönnettyihin lisäluottoihin suojautumisoption kaltaisen ajattelumallin tavoin. Toisin sanoen lisäluotto katsottiin asiakasyrityksen toiminnan jatkumisen mahdollistavana tekijänä, jonka avulla pitkän tähtäimen luottoriskin laskeminen on todennäköistä.
Reaalioptioteorian tietoinen hyödyntäminen saattaisi tarjota lisätyökaluja asiakasyrityksien skenaarioiden arviointiin ja tukea sitä kautta luottopäätöksen tekemistä ja riskienhallintaa. Reaalioptiot voisivat tuoda joustavuutta ja lisäarvoa sellaisiin tilanteisiin, joissa asiakasyrityksen osalta ei ole olemassa laajaa historiatietoa tai asiakastuntemusta. Reaalioptioiden mahdollistaman joustavuuden sovittaminen säädösten mukaisiin proseduureihin saattaisi olla merkittävä keino pankin prosessin kehittämiseksi ja sisäisen viestinnän tehostamiseksi. The purpose of this study has been to research bank’s possibilities to apply real options into credit granting processes of additional financing for indebted firms. The process of additional financing and applying possibilities of real option theory have been studied by specialist interviews and using four financing processes as case studies.
The study revealed that the concept of real option thinking can be recognized in the decision-making logic included in the credit granting process, even though the specialists do not consciously apply real option theory into their procedures. The case studies indicated that unconscious utilization of real option thinking increases when credit risk increases. Furthermore, bank’s specialists consider additional loans as protective options against credit risks. In other words, additional financing seems to give a chance to the clients to continue their businesses, which tends to lead into decreasing long-term credit risk.
The conscious utilization of real option theory could offer more tools for scenario analysis in processes and thereby support credit decision making and risk management. Real option thinking could give flexibility and add value to the bank’s process especially when there is only a limited amount of information and knowledge about the client. The adaptation of flexibility enabled by real options into the regulated procedures could have a major significance into improving the bank’s internal process and communication.
Tutkimuksessa saatiin selville, että pankin luottoprosessin päätöksentekologiikassa on selkeitä yhteneväisyyksiä reaalioptioajattelun kanssa, mutta tietoisesti pankin asiantuntijat eivät sovella reaalioptioteoriaa toimintaansa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiedostamattoman reaalioptioajattelun hyödyntämisaktiivisuus lisääntyy pankissa sitä mukaa, kun asiakaskohtainen riski kasvaa. Lisäksi kohdepankin asiantuntijat suhtautuivat luottoprosessissa kriisiyrityksille myönnettyihin lisäluottoihin suojautumisoption kaltaisen ajattelumallin tavoin. Toisin sanoen lisäluotto katsottiin asiakasyrityksen toiminnan jatkumisen mahdollistavana tekijänä, jonka avulla pitkän tähtäimen luottoriskin laskeminen on todennäköistä.
Reaalioptioteorian tietoinen hyödyntäminen saattaisi tarjota lisätyökaluja asiakasyrityksien skenaarioiden arviointiin ja tukea sitä kautta luottopäätöksen tekemistä ja riskienhallintaa. Reaalioptiot voisivat tuoda joustavuutta ja lisäarvoa sellaisiin tilanteisiin, joissa asiakasyrityksen osalta ei ole olemassa laajaa historiatietoa tai asiakastuntemusta. Reaalioptioiden mahdollistaman joustavuuden sovittaminen säädösten mukaisiin proseduureihin saattaisi olla merkittävä keino pankin prosessin kehittämiseksi ja sisäisen viestinnän tehostamiseksi.
The study revealed that the concept of real option thinking can be recognized in the decision-making logic included in the credit granting process, even though the specialists do not consciously apply real option theory into their procedures. The case studies indicated that unconscious utilization of real option thinking increases when credit risk increases. Furthermore, bank’s specialists consider additional loans as protective options against credit risks. In other words, additional financing seems to give a chance to the clients to continue their businesses, which tends to lead into decreasing long-term credit risk.
The conscious utilization of real option theory could offer more tools for scenario analysis in processes and thereby support credit decision making and risk management. Real option thinking could give flexibility and add value to the bank’s process especially when there is only a limited amount of information and knowledge about the client. The adaptation of flexibility enabled by real options into the regulated procedures could have a major significance into improving the bank’s internal process and communication.