The impact of a new partnership outsourcing arrangement: a routine-based case study in detail engineering

Abstract

This thesis investigated the contemporary phenomenon of detail engineering outsourcing. The case organization had pursued a new outsourcing approach with a trusted partner. The goal of this empirical study was to examine the impact of the consequential partnership outsourcing arrangement. Particularly, the beneficence of the arrangement was evaluated based on the underlying organizational routine and the long-term economic implications of its performance outcome. The case study was needed, as the unit will likely have to rely on such distance outsourcing arrangements more and more in the future, and understanding on the impact of such operations is needed.

The main findings revealed that the new outsourcing arrangement is not currently a very attractive strategic option for organizing production. The benefits which stem from the emerged, unique engineering project routine are not significant enough to make the arrangement an advantageous one, especially since increasing partnering costs are being met. This conclusion was drawn via the extended transaction cost view. Benchmarking was done in reliance to an old arrangement from which the new pursuit was a departure from.

The case study then enlightened the engineering unit on the impact of its strategic maneuver by combining the routines-theory framework with contemporary methods of governance structure evaluation. Through this, it was shown that greater efforts are needed to make the new outsourcing approach a more beneficial one. However, the studied arrangement was seen to inhold potential for better results. The findings can be used to capitalize on this.

Tämä Pro gradu –tutkielma tutki detaljisuunnittelun ulkoistamista. Tutkielman case-organisaatio oli ottanut uudenlaisen lähestymistavan ulkoistamiseen luotetun yrityskumppanin kanssa. Tästä seurannut ulkoistamisjärjestely oli empiirisen analyysin kohteena. Erityisesti tämän järjestelyn vaikutusta arvioitiin tutkimalla sen hyödyllisyyttä. Lähestymistapana oli selvittää kumppanuusyhteistyötä ohjaavan organisationaalisen rutiinin olemus sekä se, millaisia arvoa luovia hyötyjä ja toisaalta haittoja tämän rutiinin kautta syntyy pitkällä aikavälillä. Case-tutkimus oli tarpeen, koska tämänkaltaisia ulkoistamisjärjestelyjä tullaan luultavasti tarvitsemaan tulevaisuudessa, mutta niiden vaikutuksista ja olemuksesta ei ole täyttä selkoa ko. suunnitteluyksikössä.

Tutkimustulokset osoittivat, että uusi ulkoistamisjärjestely ei tällä hetkellä ole erityisen kannattava case-organisaatiolle. Uudenlainen projektisuunnittelurutiini, joka ohjaa toimintoja, ei kykene luomaan siinä määrin arvoa pitkällä aikavälillä, että irtautuminen vanhasta toimintamallista voitaisiin todeta suotuisaksi. Lisäksi yhteistyötoimintaan liittyvät kustannukset oletettavasti lisääntyvät. Rutiiniperustainen analyysi pohjautui erilaisten hyöty- ja kustannusnäkökulmien tulkitsemiseen, ja vertailupohjana aineiston tulkitsemisessa hyödynnettiin jo pidempään esiintynyttä ulkoistamisjärjestelyä.

Lopputuloksena voi todeta, että case-organisaation tulisi jatkossa keskittyä parantamaan ko. ulkoistamisjärjestelyn ja –tavan organisointia. Potentiaalia tällaisessa strategiaan pohjautuvassa ulkoistamisessa on, mutta keskiössä olevien rutiinien tulee realisoida tämä potentiaali. Tämän tutkimuksen tarjoama käsittely voi avustaa tässä tavoitteessa.