Kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuus käytetyn asunnon kaupassa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää kiinteistövälittäjän tiedonantovelvollisuuden laajuus käytetyn asunnon kaupassa. Tutkielma noudattaa lainopillista tutkimusmenetelmää ja sen perustan muodostaa kiinteistönvälitystä ja asuntokauppaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen tulkinta. Tarkemmat rajaukset kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudelle sekä tukea lain tulkinnalle haetaan aihetta käsittelevistä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ja oikeuskirjallisuudesta. Ennakkopäätösten sekä kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen läpikäynti ja tulkinta muodostavat tutkimuksen ytimen. Tutkimus osoittaa, että kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuuteen vaikuttaa monta tekijää kussakin yksittäisessä asuntokaupassa, jolloin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen on monisyinen ja tulkinnanvarainen seikka. Laki ei siis anna tyhjentävää vastausta kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudesta, vaan se on kokonaisuus, joka täytyy arvioida voimassa olevan lain sekä ennakkopäätösten linjausten valossa.

The purpose of this study is to find out the limits of the disclosure obligation of a real estate broker considering situations in residential commerce. The study follows a juridical research method. The legislation concerning residential commerce and its interpretation create the foundation for the study. More specific limits for the disclosure obligation of a real estate broker and support for the interpretation of the legislation are found from the prejudicates of the finnish supreme court (KKO) and juridical literature. The study indicates that there are many factors affecting the disclosure obligation in each individual residential commerce deal and therefore fulfilling the disclosure obligation is an ambiguous matter. Thus, the law does not provide an exhaustive answer in itself to the research problem, but it is an entity which must be evaluated through the valid law and the definitions of the prejudicates.