Terveyskorttiprojektin kustannusvaikuttavuuden arviointi
Helme, Anna (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304263337
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304263337
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön lähtökohtana oli selvittää Helsingin kaupungin Terveysasemaosaston Terveyskorttiprojektin aikana toteutetun pilotin taloudellisuutta ja vaikuttavuutta rinnakkaispalveluna. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää millaisilla metodeilla kustannusvaikuttavuutta voidaan analysoida terveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kyseisen projektin kustannusten suhdetta palvelun vaikuttavuuteen, eli muutoksiin asiakkaiden terveystottumuksissa.
Keskeisimpiä kustannusvaikuttavuuden arviointimenetelmiä terveydenhuollossa ovat kustannusten minimointianalyysi (KMA), kustannus-hyötyanalyysi (KHA), kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA) ja kustannus-utiliteettianalyysi (KUA). Käytännön päätöksenteon analyyttinen mallintaminen empirian- ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta osoittautui kirjallisuuskatsauksessa myös päteväksi tavaksi arvioida palveluiden vaikuttavuutta.
Terveyskorttiprojektin suurimmat kustannussäästöt, verrattuna perinteiseen vastaanotto-malliin, muodostuivat verkkopalvelun seulontavaiheessa. Terveyden edistämisen osa-alueisiin painonhallinta, liikunta ja ravitsemus palvelu soveltui hyvin. Palvelun käytettävyyden kehittämishaasteiksi muodostuivat tulosten perusteella tekniset ongelmat, vuoro-vaikutuksen puute ja asiakkaan oman motivaation löytyminen. The objective of this Bachelor’s Thesis was to analyze the pilot of the Health Card Project in Helsinki city Healthcare sector. This Thesis mainly discusses the economic evaluation of the project and analyzes it’s impressiveness to customers health changes. Additionally the broader effectiveness of the project specifically on the end user is discussed together with knowledge gained of this supplementary service offered by the Helsinki city.
The literary review of this Thesis aimed to point out the methods, which are to be beneficial in analyzing the cost-effectiveness specifically in the public health care sector. The main cost-analyzing methods were the Cost-Minimization Analysis (CMA), the Cost-Benefit Analysis (CBA), the Cost-Effectiveness Analysis (CEA) together with the Cost-Utility Analysis (CUA). The literary review highly recognized the analytical modeling of the actual decision making process based on empirical and practical evidence.
The major cost savings in the Health Card Project, compared to traditional health service, were gained thru the web-based health risk screening of the end users. This kind of new health risk screening provided good results and tools for weight management, exercise and dietary guidance. When considering the knowledge gained of the usage of the pilot project service, the main developmental challenges experienced were technical issues in the usage, the lack of interaction opportunities and self-motivational issues of the end user.
Keskeisimpiä kustannusvaikuttavuuden arviointimenetelmiä terveydenhuollossa ovat kustannusten minimointianalyysi (KMA), kustannus-hyötyanalyysi (KHA), kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA) ja kustannus-utiliteettianalyysi (KUA). Käytännön päätöksenteon analyyttinen mallintaminen empirian- ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta osoittautui kirjallisuuskatsauksessa myös päteväksi tavaksi arvioida palveluiden vaikuttavuutta.
Terveyskorttiprojektin suurimmat kustannussäästöt, verrattuna perinteiseen vastaanotto-malliin, muodostuivat verkkopalvelun seulontavaiheessa. Terveyden edistämisen osa-alueisiin painonhallinta, liikunta ja ravitsemus palvelu soveltui hyvin. Palvelun käytettävyyden kehittämishaasteiksi muodostuivat tulosten perusteella tekniset ongelmat, vuoro-vaikutuksen puute ja asiakkaan oman motivaation löytyminen.
The literary review of this Thesis aimed to point out the methods, which are to be beneficial in analyzing the cost-effectiveness specifically in the public health care sector. The main cost-analyzing methods were the Cost-Minimization Analysis (CMA), the Cost-Benefit Analysis (CBA), the Cost-Effectiveness Analysis (CEA) together with the Cost-Utility Analysis (CUA). The literary review highly recognized the analytical modeling of the actual decision making process based on empirical and practical evidence.
The major cost savings in the Health Card Project, compared to traditional health service, were gained thru the web-based health risk screening of the end users. This kind of new health risk screening provided good results and tools for weight management, exercise and dietary guidance. When considering the knowledge gained of the usage of the pilot project service, the main developmental challenges experienced were technical issues in the usage, the lack of interaction opportunities and self-motivational issues of the end user.