Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus
Passila, Esko (2010-08-27)
Väitöskirja
Passila, Esko
27.08.2010
Acta Futura Fennica
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:951-98852-2-6
https://urn.fi/URN:ISBN:951-98852-2-6
Tiivistelmä
Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla
vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen
ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä.
Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö
ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla.
Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi
puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui
myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla
raaka-ainemarkkinoilla.
Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen
teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta
sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa,
jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista.
Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden
pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta-
alueille.
Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen
onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi.
Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin
Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön
keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista.
Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien
2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa
suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa.
Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten
perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä
on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän
ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta.
Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia,
joten todellista määrää on mahdoton arvioida.
Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita.
Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten
pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen
onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen
yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen
perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset
kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen
suorittamiseksi.
Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä
asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion
omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion
ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien
myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat
asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin
riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen
lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun
myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista
ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen
metsänomistusmallin avulla.
Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän
osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia.
Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien
ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä
ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen
vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa
murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto
tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Finnish Forest Cluster has spent the post-war years relatively isolated from foreign
influences. Joining the EU and later in the euro area caught Finnish forest
industry unguarded and very much unprepared. The value-adding industry had
been operating in an oligopoly market without competition in raw material supply
from outside Finnish borders. As Porter and others have proved there is not
enough competition, which could create competitive edge on the open global
market. By becoming part of global market the Finnish Forest industry and its
SMEs face completely new competitive situation.
A further issue in the Finnish socio-economic situation is the so called problem
of large generations. These generations, born 1945–1950, will be retiring in
mass 2005 – 2015. For various reasons the density of enterprises amongst these
generations is double that of the following generations. Several researches have
shown that only about 30 % of companies existing the market because of retirements
will have a successor to run the company and 70 % will exit permanently.
This would mean about 40 % of Finnish companies will permanently cease trading.
This will obviously cause great problems for the nation and may threaten the
foundation of the welfare state. It is absolutely vital to try to keep as many companies
as possible in existing markets by creating a controlled process to solve
the succession problem. This research proposes such a controlled system for
transferring SMEs to outsiders but can also help succession to family members.
In contrast to other competing countries in the forestry products industry the
ownership structure of Finnish forest differs remarkably from that of the competing
countries in that the vast majority of productive forests are in private hands.
The generation inheriting forested land is no longer dependent on income from
the land, the forests are only used as an income stream for major purchases such
as a new house or car. Along with changes in tax legislation, this development
may cause decreasing log supply, which could force the Forest industry out of
the country or out business. These problems are considered using three different theories starting from Porter’s
cluster model followed by the Bionomy theory and the Evolution theory.
Two models to solve the two main problems are introduced but not tested empirically
as they are merely suggestions.
The situation in the Finnish forest cluster is very complex and research is non
existent. Unprecedented measures must be taken very quickly to prevent the
collapse of a whole industrial sector and to save an industry whish uses the only
renewable natural resource Finland possess.
vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen
ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä.
Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö
ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla.
Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi
puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui
myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla
raaka-ainemarkkinoilla.
Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen
teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta
sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa,
jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista.
Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden
pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta-
alueille.
Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen
onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi.
Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin
Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön
keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista.
Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien
2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa
suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa.
Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten
perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä
on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän
ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta.
Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia,
joten todellista määrää on mahdoton arvioida.
Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita.
Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten
pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen
onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen
yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen
perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset
kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen
suorittamiseksi.
Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä
asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion
omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion
ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien
myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat
asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin
riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen
lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun
myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista
ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen
metsänomistusmallin avulla.
Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän
osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia.
Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien
ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä
ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen
vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa
murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto
tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.
influences. Joining the EU and later in the euro area caught Finnish forest
industry unguarded and very much unprepared. The value-adding industry had
been operating in an oligopoly market without competition in raw material supply
from outside Finnish borders. As Porter and others have proved there is not
enough competition, which could create competitive edge on the open global
market. By becoming part of global market the Finnish Forest industry and its
SMEs face completely new competitive situation.
A further issue in the Finnish socio-economic situation is the so called problem
of large generations. These generations, born 1945–1950, will be retiring in
mass 2005 – 2015. For various reasons the density of enterprises amongst these
generations is double that of the following generations. Several researches have
shown that only about 30 % of companies existing the market because of retirements
will have a successor to run the company and 70 % will exit permanently.
This would mean about 40 % of Finnish companies will permanently cease trading.
This will obviously cause great problems for the nation and may threaten the
foundation of the welfare state. It is absolutely vital to try to keep as many companies
as possible in existing markets by creating a controlled process to solve
the succession problem. This research proposes such a controlled system for
transferring SMEs to outsiders but can also help succession to family members.
In contrast to other competing countries in the forestry products industry the
ownership structure of Finnish forest differs remarkably from that of the competing
countries in that the vast majority of productive forests are in private hands.
The generation inheriting forested land is no longer dependent on income from
the land, the forests are only used as an income stream for major purchases such
as a new house or car. Along with changes in tax legislation, this development
may cause decreasing log supply, which could force the Forest industry out of
the country or out business. These problems are considered using three different theories starting from Porter’s
cluster model followed by the Bionomy theory and the Evolution theory.
Two models to solve the two main problems are introduced but not tested empirically
as they are merely suggestions.
The situation in the Finnish forest cluster is very complex and research is non
existent. Unprecedented measures must be taken very quickly to prevent the
collapse of a whole industrial sector and to save an industry whish uses the only
renewable natural resource Finland possess.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [1036]