Performance measurement and management in a collaborative network
Pekkola, Sanna (2013-11-15)
Väitöskirja
Pekkola, Sanna
15.11.2013
Lappeenranta University of Technology
Acta Universitatis Lappeenrantaensis
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-476-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-476-2
Tiivistelmä
This study concerns performance measurement and management in a collaborative
network. Collaboration between companies has been increased in recent years due to the
turbulent operating environment. The literature shows that there is a need for more
comprehensive research on performance measurement in networks and the use of
measurement information in their management. This study examines the development
process and uses of a performance measurement system supporting performance
management in a collaborative network. There are two main research questions: how to
design a performance measurement system for a collaborative network and how to manage
performance in a collaborative network.
The work can be characterised as a qualitative single case study. The empirical data was
collected in a Finnish collaborative network, which consists of a leading company and a
reseller network. The work is based on five research articles applying various research
methods. The research questions are examined at the network level and at the single
network partner level.
The study contributes to the earlier literature by producing new and deeper understanding
of network-level performance measurement and management. A three-step process model
is presented to support the performance measurement system design process. The process
model has been tested in another collaborative network. The study also examines the factors
affecting the process of designing the measurement system. The results show that a
participatory development style, network culture, and outside facilitators have a positive
effect on the design process. The study increases understanding of how to manage performance in a collaborative
network and what kind of uses of performance information can be identified in a
collaborative network. The results show that the performance measurement system is an
applicable tool to manage the performance of a network. The results reveal that trust and
openness increased during the utilisation of the performance measurement system, and
operations became more transparent. The study also presents a management model that
evaluates the maturity of performance management in a collaborative network. The model
is a practical tool that helps to analyse the current stage of the performance management of
a collaborative network and to develop it further. Tässä tutkimuksessa keskitytään suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen
yhteistyöverkostossa (engl. collaborative network). Tarve aihepiirin tutkimukselle on viime
vuosina kasvanut yritysten välisen yhteistyön lisäännyttyä kiristyvän kilpailun myötä.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa suorituskyvyn mittausjärjestelmän
kehittämisestä ja sen käytöstä suorituskyvyn johtamisen tukena yhteistyöverkostossa.
Tutkimustavoite on jaettu kahteen tutkimuskysymykseen: miten suorituskyvyn
mittausjärjestelmä voidaan suunnitella yhteistyöverkostoon ja miten suorituskykyä voidaan
johtaa yhteistyöverkostossa.
Tutkimus on laadullinen ja tarkastelee yhtä suomalaista yhteistyöverkostoa, joka koostuu
päämiesyrityksestä ja jälleenmyyntiverkostosta. Tutkimustulokset on raportoitu viidessä eri
artikkelissa, joissa on hyödynnetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Työssä
tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu sekä verkoston että yksittäisten verkostoyritysten
näkökulmista.
Tutkimus laajentaa aiempaa tutkimustietoa tarjoamalla uutta, entistä syvempää ymmärrystä
verkoston suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen. Tutkimus esittelee kolmiportaisen
prosessimallin mittareiden suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksessa on myös
arvioitu ja testattu kehitettyä prosessimallia. Tämän pohjalta on määritelty tekijöitä, jotka
vaikuttavat prosessin toteutukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin osallistava
kehittäminen, positiivisen verkostokulttuuri sekä ulkopuolisen prosessin koordinoijan rooli.
Toisena keskeisenä kontribuutiona on ymmärryksen lisääntyminen siitä, miten
suorituskykyä voidaan johtaa verkostossa ja miten mittausjärjestelmän tuottamaa
informaatiota voidaan käyttää hyödyksi verkoston johtamisessa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö
soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun
muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän
käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu
konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen
tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan
kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö
soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun
muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän
käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu
konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen
tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan
kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa.
network. Collaboration between companies has been increased in recent years due to the
turbulent operating environment. The literature shows that there is a need for more
comprehensive research on performance measurement in networks and the use of
measurement information in their management. This study examines the development
process and uses of a performance measurement system supporting performance
management in a collaborative network. There are two main research questions: how to
design a performance measurement system for a collaborative network and how to manage
performance in a collaborative network.
The work can be characterised as a qualitative single case study. The empirical data was
collected in a Finnish collaborative network, which consists of a leading company and a
reseller network. The work is based on five research articles applying various research
methods. The research questions are examined at the network level and at the single
network partner level.
The study contributes to the earlier literature by producing new and deeper understanding
of network-level performance measurement and management. A three-step process model
is presented to support the performance measurement system design process. The process
model has been tested in another collaborative network. The study also examines the factors
affecting the process of designing the measurement system. The results show that a
participatory development style, network culture, and outside facilitators have a positive
effect on the design process. The study increases understanding of how to manage performance in a collaborative
network and what kind of uses of performance information can be identified in a
collaborative network. The results show that the performance measurement system is an
applicable tool to manage the performance of a network. The results reveal that trust and
openness increased during the utilisation of the performance measurement system, and
operations became more transparent. The study also presents a management model that
evaluates the maturity of performance management in a collaborative network. The model
is a practical tool that helps to analyse the current stage of the performance management of
a collaborative network and to develop it further.
yhteistyöverkostossa (engl. collaborative network). Tarve aihepiirin tutkimukselle on viime
vuosina kasvanut yritysten välisen yhteistyön lisäännyttyä kiristyvän kilpailun myötä.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa suorituskyvyn mittausjärjestelmän
kehittämisestä ja sen käytöstä suorituskyvyn johtamisen tukena yhteistyöverkostossa.
Tutkimustavoite on jaettu kahteen tutkimuskysymykseen: miten suorituskyvyn
mittausjärjestelmä voidaan suunnitella yhteistyöverkostoon ja miten suorituskykyä voidaan
johtaa yhteistyöverkostossa.
Tutkimus on laadullinen ja tarkastelee yhtä suomalaista yhteistyöverkostoa, joka koostuu
päämiesyrityksestä ja jälleenmyyntiverkostosta. Tutkimustulokset on raportoitu viidessä eri
artikkelissa, joissa on hyödynnetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Työssä
tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu sekä verkoston että yksittäisten verkostoyritysten
näkökulmista.
Tutkimus laajentaa aiempaa tutkimustietoa tarjoamalla uutta, entistä syvempää ymmärrystä
verkoston suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen. Tutkimus esittelee kolmiportaisen
prosessimallin mittareiden suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksessa on myös
arvioitu ja testattu kehitettyä prosessimallia. Tämän pohjalta on määritelty tekijöitä, jotka
vaikuttavat prosessin toteutukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin osallistava
kehittäminen, positiivisen verkostokulttuuri sekä ulkopuolisen prosessin koordinoijan rooli.
Toisena keskeisenä kontribuutiona on ymmärryksen lisääntyminen siitä, miten
suorituskykyä voidaan johtaa verkostossa ja miten mittausjärjestelmän tuottamaa
informaatiota voidaan käyttää hyödyksi verkoston johtamisessa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö
soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun
muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän
käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu
konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen
tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan
kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö
soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun
muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän
käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu
konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen
tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan
kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [1037]