Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan toteuttaminen puolustushallinnossa
Luhtio, Hanna (2014)
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä selvitetään kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä puolustushallinnossa. Tavoitteena on tunnistaa, minkälaisia haasteita ja edellytyksiä toteuttamiseen liittyy ja minkälaisia toimenpiteitä ja päätöksiä politiikan toteuttaminen hallinnossa edellyttää. Tutkimuskysymyksiä lähestytään strategiakirjallisuuden, olemassa olevan tutkimustiedon sekä kvalitatiivisen haastattelututkimuksen kautta. Tutkimuksen tarkoitus on edesauttaa hallinnon oman energia- ja ilmastostrategian laadintaa sekä toimia johdon työkaluna toteuttamispäätösten tekemisessä.
Merkittävimmiksi toteuttamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin resursointikysymykset, johdon sitoutuminen sekä puolustustoimialan erityispiirteet. Lisäksi vaikutuksia tunnistettiin olevan muun muassa kiinteistö- ja energiasopimusjärjestelyillä, asenteilla sekä puolustusvoimauudistuksella. Kirjallisuuskatsauksen teoreettisille käsitteille löydettiin pitkälti vastineet empiirisestä tutkimuksesta, mutta osa haasteista nousi esiin nimenomaan puolustushallinnon toimintaympäristöstä. Osa tuloksista on yleistettävissä laajemmin energia- ja ilmastotoimenpiteille, valtiosektorille ja muille toimialoille.
Saatujen tulosten perusteella on mahdollista määrittää reunaehdot hallinnonalan oman energia- ja ilmasto-ohjelman laadinnalle sekä ennakoida toteuttamisedellytyksiä. Ohjelman toteuttamista tukevina jatkotoimenpide-ehdotuksina esitetään yhteistyöverkoston yhteistä julkista sitoutumista energia- ja ilmastopolitiikan edistämiseen, konkreettisten toimintaohjelmien laatimista sekä tietoisuuden kasvattamista toiminnan ilmastovaikutuksista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimintaan viestinnän ja seurantajärjestelmien keinoin sekä osana päätöksentekoprosesseja. The aim of this thesis is to define factors that affect implementation of national energy and climate policy in the Finnish Defense Administration. The objective is to identify the obstacles and preconditions related to implementation and the measures and decisions the policy implementation requires in the administration. Research questions are approached via strategy literature, existing research and qualitative interview research. The purpose of the research is to collaborate the formation of administrations own energy and climate strategy and to serve as a management tool when making decisions about implementation.
The main identified factors affecting implementation are resourcing, management commitment and characteristics of defense sector. The impacts of inter alia contract arrangements of property and energy, attitudes and the reform of Defense Forces were also recognized. Empirical replications were mainly found to match theoretical notions, but some of the obstacles rose specifically from the operational environment of Defense Administration. Some of the results also apply to implementation of energy and climate measures in general or are more widely generalized to governmental sector and other industries.
Based on the received results, it is possible to define preconditions to the formation of energy and climate program in administration and anticipate the key success factors of implementation. As supporting measures of implementation it is suggested that the cooperation network makes a common public commitment to enhance energy and climate policy, concrete implementation programs are created and awareness is raised about the climate effects of one’s actions and the impacts of climate change to operations via communication and monitoring systems and as a part of decision making.
Merkittävimmiksi toteuttamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin resursointikysymykset, johdon sitoutuminen sekä puolustustoimialan erityispiirteet. Lisäksi vaikutuksia tunnistettiin olevan muun muassa kiinteistö- ja energiasopimusjärjestelyillä, asenteilla sekä puolustusvoimauudistuksella. Kirjallisuuskatsauksen teoreettisille käsitteille löydettiin pitkälti vastineet empiirisestä tutkimuksesta, mutta osa haasteista nousi esiin nimenomaan puolustushallinnon toimintaympäristöstä. Osa tuloksista on yleistettävissä laajemmin energia- ja ilmastotoimenpiteille, valtiosektorille ja muille toimialoille.
Saatujen tulosten perusteella on mahdollista määrittää reunaehdot hallinnonalan oman energia- ja ilmasto-ohjelman laadinnalle sekä ennakoida toteuttamisedellytyksiä. Ohjelman toteuttamista tukevina jatkotoimenpide-ehdotuksina esitetään yhteistyöverkoston yhteistä julkista sitoutumista energia- ja ilmastopolitiikan edistämiseen, konkreettisten toimintaohjelmien laatimista sekä tietoisuuden kasvattamista toiminnan ilmastovaikutuksista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimintaan viestinnän ja seurantajärjestelmien keinoin sekä osana päätöksentekoprosesseja.
The main identified factors affecting implementation are resourcing, management commitment and characteristics of defense sector. The impacts of inter alia contract arrangements of property and energy, attitudes and the reform of Defense Forces were also recognized. Empirical replications were mainly found to match theoretical notions, but some of the obstacles rose specifically from the operational environment of Defense Administration. Some of the results also apply to implementation of energy and climate measures in general or are more widely generalized to governmental sector and other industries.
Based on the received results, it is possible to define preconditions to the formation of energy and climate program in administration and anticipate the key success factors of implementation. As supporting measures of implementation it is suggested that the cooperation network makes a common public commitment to enhance energy and climate policy, concrete implementation programs are created and awareness is raised about the climate effects of one’s actions and the impacts of climate change to operations via communication and monitoring systems and as a part of decision making.