Kustannuslaskenta alusöljyvahingon torjunnassa : Toimintolaskennan soveltaminen pelastustoimen öljyntorjuntakustannusten kokoamiseksi korvaushakemukseen
Halonen, Justiina (2020)
Diplomityö
2020
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492894
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492894
Tiivistelmä
Työssä laadittiin toimintoperustainen kustannuslaskentamalli alusöljyvahingon torjuntakustannusten laskentaan ja niiden esittämiseen vahingon aiheuttajalle ja öljyvahinkojen korvausrahastolle osoitettavaa korvaushakemusta varten. Kustannusmalli perustettiin sekä kansallisen että kansainvälisen korvausjärjestelmän kustannusten korvaamiselle asettamiin ehtoihin, ja sitä voidaan hyödyntää molemmissa korvausjärjestelmissä. Aineisto kustannuslaskennan tarpeiden ja sille asetettujen vaatimusten selvittämiseksi kerättiin kirjallisuuslähteistä sekä asiantuntijoita haastattelemalla. Aineistohaku osoitti, ettei aiheesta juuri ole aikaisempaa tutkimustietoa. Näin ollen asiantuntijahaastattelut nousivat työssä merkittävään rooliin. Kustannuslaskennan havainnollistamiseksi laadittiin esimerkkiskenaario, jonka kustannustiedoista lasketut toimintokohtaiset kustannukset vietiin luodulle korvaushakemuspohjalle.
Öljyntorjuntakustannusten kustannuslaskentamenetelmänä voidaan käyttää joko lisäyslaskentaa tai toimintolaskentaa. Valittava kustannuslaskentamenetelmä riippuu vahingon kokoluokasta sekä siinä syntyvien välittömien kustannusten ja välillisten kustannusten suhteesta. Jos välillisten kustannusten osuus jää pieneksi, voidaan käyttää lisäyslaskentaa. Toimintolaskenta taas noudattaa vahvimmin aiheuttamisperusteista kohdistamista, ja siksi sen käyttö on suositeltavaa silloin, kun välillisten kustannusten osuus on suuri, tai suuressa öljyvahingossa, jossa pienikin suhteellinen osuus voi edustaa euromääräisesti suurta summaa. Toimintolaskennan etuna on sen tuottaman laskentainformaation suora hyödynnettyys korvaushakemuksessa. Toimintolaskennan avulla öljyntorjunnan välillisetkin kustannukset voidaan osoittaa torjuntakustannuksiksi oikeamääräisinä niiden todellisen resurssikäytön perusteella ja siten, että kustannusten ja vahingon syy-yhteys on osoitettavissa. Kustannusajurien määritys tulee tehdä huolella ja ne tulee myös kuvata osaksi korvaushakemusta.
Työssä luotujen kustannuslaskentamallin ja korvaushakemuspohjan hyödynnettävyyden selvittämiseksi tulokset annettiin asiantuntijoiden arvioitavaksi. Toteuttavuus- ja soveltuvuusarvioinnin perusteella toimintoperusteinen kustannuslaskenta tukee torjuntakustannusten oikeellisuuden ja kohtuullisuuden osoittamista ja siten hyvin perustellun korvaushakemuksen valmistelua. The aim of this thesis is to develop a cost accounting model for calculating oil spill response and recovery costs incurred by a marine pollution incident in order to present claims for compensation. The cost accounting model, together with an example format for presenting a claim, is based on the requirements set both by the International Oil Pollution Compensation Funds and the Finnish national Oil Spill Compensation Fund. The objective is that the cost accounting model, as well as the instructions for the compilation of a claim outlined herein, might be utilized both with the national and international compensation regimes. The proposed claims management procedure is founded on a literature survey supplemented with the expert interviews. As there is a limited number of previous research studies, the experts’ views became a vital source of reference.
The applicable cost accounting methods for oil spill response cost recovery are either job order costing (overhead allocation approach) or activity-based costing. Job order costing seemed to be a feasible costing method for situations, in which the response costs comprise mainly of direct costs. When the share of indirect costs is high, or the scale of the incident is significant, activity-based costing method is preferable. Activity-based costing complies with the matching principle more accurately and thus seems to provide information on the costs at a level of accuracy, in which the causal connection between the incurred costs and the incident in question can be demonstrated. In order to test the applicability of the activity-based costing model, an example oil spill response scenario was created, example formulas for the calculation of the costs were presented, and the resulted costs were incorporated into the example claim form. As an outcome, the activity-based costing model seemed to provide cost information readily applicable in the claim compilation. According to the expert interviews used to assess the feasibility of the results, the proposed claims management model has great potential to support the justification of reasonable response costs and to contribute to the preparation of eligible and admissible claims.
Öljyntorjuntakustannusten kustannuslaskentamenetelmänä voidaan käyttää joko lisäyslaskentaa tai toimintolaskentaa. Valittava kustannuslaskentamenetelmä riippuu vahingon kokoluokasta sekä siinä syntyvien välittömien kustannusten ja välillisten kustannusten suhteesta. Jos välillisten kustannusten osuus jää pieneksi, voidaan käyttää lisäyslaskentaa. Toimintolaskenta taas noudattaa vahvimmin aiheuttamisperusteista kohdistamista, ja siksi sen käyttö on suositeltavaa silloin, kun välillisten kustannusten osuus on suuri, tai suuressa öljyvahingossa, jossa pienikin suhteellinen osuus voi edustaa euromääräisesti suurta summaa. Toimintolaskennan etuna on sen tuottaman laskentainformaation suora hyödynnettyys korvaushakemuksessa. Toimintolaskennan avulla öljyntorjunnan välillisetkin kustannukset voidaan osoittaa torjuntakustannuksiksi oikeamääräisinä niiden todellisen resurssikäytön perusteella ja siten, että kustannusten ja vahingon syy-yhteys on osoitettavissa. Kustannusajurien määritys tulee tehdä huolella ja ne tulee myös kuvata osaksi korvaushakemusta.
Työssä luotujen kustannuslaskentamallin ja korvaushakemuspohjan hyödynnettävyyden selvittämiseksi tulokset annettiin asiantuntijoiden arvioitavaksi. Toteuttavuus- ja soveltuvuusarvioinnin perusteella toimintoperusteinen kustannuslaskenta tukee torjuntakustannusten oikeellisuuden ja kohtuullisuuden osoittamista ja siten hyvin perustellun korvaushakemuksen valmistelua.
The applicable cost accounting methods for oil spill response cost recovery are either job order costing (overhead allocation approach) or activity-based costing. Job order costing seemed to be a feasible costing method for situations, in which the response costs comprise mainly of direct costs. When the share of indirect costs is high, or the scale of the incident is significant, activity-based costing method is preferable. Activity-based costing complies with the matching principle more accurately and thus seems to provide information on the costs at a level of accuracy, in which the causal connection between the incurred costs and the incident in question can be demonstrated. In order to test the applicability of the activity-based costing model, an example oil spill response scenario was created, example formulas for the calculation of the costs were presented, and the resulted costs were incorporated into the example claim form. As an outcome, the activity-based costing model seemed to provide cost information readily applicable in the claim compilation. According to the expert interviews used to assess the feasibility of the results, the proposed claims management model has great potential to support the justification of reasonable response costs and to contribute to the preparation of eligible and admissible claims.